Suomalaiset ovat hyviä hukkujia.
Ajatukselta ei voi välttyä tarkastellessa hukkumistilastoja. Suomessa hukkuu vuosittain lähes kaksisataa ihmistä, joista kahdeksan kymmenestä olisi pelastunut jos uhrilla olisi ollut oikeat varusteet tai tapauksen nähneet olisivat osanneet auttaa oikein ja turvallisesti. Nyt 2007 huhtikuun loppuun mennessä on hukkunut jo 33 suomalaista, mikä on 19 ihmistä enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan!


Edellisellä vuosikymmenellä lukema oli keskimäärin 220 hukkunutta/vuosi, sitä edellisellä 260 ja 1970-luvulla noin 380 (lähde: internet 15.5.2007, www.suh.fi). Hukkuneiden määrä on ollut positiivisessa mielessä laskeva jo pitkään, silti jokainen hukkunut on surullinen tapahtuma ja vaikuttaa monen ihmisen elämään. Kaiken tämän inhimillisen kärsimyksen lisäksi Suomen kansantalous menettää jokaisen hukkuneen kansalaisen mukana suuren tulon. On arvioitu että yksi hukkuminen vähemmän voi säästää kansantaloudellisesti jopa n. 0,5 – 1 miljoona euroa!

Hukkumiskuolema ei siis koske vain hukkuvaa ihmistä, vaan kaikkia hänen läheisiä, työyhteisöä ja myös suomen kansantaloutta. Ennaltaehkäisyyn kannattaa sijoittaa, oli näkökulma yksityinen, työyhteisöllinen tai kansantaloudellinen.

Mihin/miten suomalainen tyypillisesti hukkuu?
Tuttuun rantaan, jossa jopa jalat ylettyvät pohjaa ja usein kuningas alkoholilla on myös osuutensa asiassa.

Turvallisuuskulttuuri
Tämä koostuu monista pienistä yksittäisistä teoista ja huomioista. Kyse on monesti oikeasta varustautumisesta ja asenteista. Kaikissa moottoriveneissä ja yli viisi metriä pitkissä purjeveneissä pakollisia varusteita ovat:

•pelastusliivit
•airot tai mela taikka ankkuri köysineen
•tyhjennysväline (pumppu, äyskäri tai ämpäri)
•hyväksytty käsisammutin, joka kuuluu AB- tai ABE-luokkaan ja jossa sammutusainetta on vähintään kaksi kiloa, kuitenkin vain, jos vesikulkuneuvossa on liekillä toimiva polttolaite, sisäkone tai yli 25 kilowatin (34 hv) perämoottori.
(lähde: internet 15.5.2007 http://www.vesiturvallisuus.net/?p=7 ).


Tiedätkö sinä, onko teidän veneessä…

•pelastusliivit kaikille kunnossa?
•ilmatäytteiset liivit tarkastettu ja huollettu?
•miten ne ovat saatavilla?

Tyypillinen esimerkki
Pienehkö moottoroitu soutuvene, kuljettajana usein kyseisillä vesillä liikkunut suomalainen mies. Venettä ei ole aikoihin huollettu, saati että penkin alla jo osaksi homehtuneita kelluntaliivejä olisi vähään aikaan tarkastettu. Mahdollisesti ei ole edes kerrottu vaimolle/ystävälle vesille menosta ja ilma on syksyinen sekä hieman tuulinen. Veneen moottorin kanssa matkalla tulee ongelmia. Kuljettaja kumartuu tutkimaan moottoria lähemmin ja samalla moottorin kiinnikkeet osittain pettävät. Mies horjahtaa syksyiseen veteen. Hän säikähtää kylmää vettä, vetää sitä henkeen alkaen samalla vajota pinnan alle ja hukkuu.

Jos mies ei säikähdä pahasti ja on edes vähän uimataitoinen, hän mahdollisesti pysyy pinnalla. Lähimpään rantaan on pitkä matka, eikä veneeseen nouseminen ole helppoa. Mies jää roikkumaan veneen kyljelle, pitäen kylmettyvillä käsillä veneen reunasta kiinni. Kukaan ei tiedä vesille lähdöstä, apua ei todennäköisesti ole tulossa. Hypotermia on helposti vaaniva uhka suomen vesillä myös kesällä, joten ennuste selviämiselle on heikko.


Missä oli kelluntapukine/pelastusliivi? Jo pelkkä päälle puettu pelastusliivi olisi todennäköisesti pelastanut tarinan miehen tai ainakin mahdollistanut paljon paremmat selviytymisen mahdollisuudet. Se, että pelastusliivi on pelkkänä varusteena penkin alla, harvoin pelastaa ketään.

Varusteen valinta
Kun ostaa pelastusliivin tai kelluntapukineen, on syytä olla itselleen rehellinen. Jos uimataito tai kokemus vesillä liikkumisesta on vaatimatonta, kannattaa unohtaa kaikki 50 Newtonin kelluntapukineet. Painon suhteen sinun on myös syytä olla realistinen, eli minkä painoinen oikeastaan olet vesillä täysissä pukeissa, kenties saappaat jalassa. Kokeile, istuvatko pelastusliivit hyvin ja tuntuvatko ne mukavilta. Muista, että liivien alle pitäisi mahtua myös päällystakki tai muuta vaatetta. Kokeile istumista liivit yllä. Veneily on yhtä istumista!
(Lähde: Internet 15.5.2007 http://www.vesiturvallisuus.net/?p=7 )


Liivien ostaminen
Hyväksyttyjen liivien ja pukineiden sisäpuolella on CE-merkintä. Tarkista myös seuraavat seikat:

•saumojen ehjyys
•kellunta-aineen ehjyys ja kimmoisuus
•kiinnitysnauhojen ja -solkien kunto
•pintamateriaalin ehjyys

Liivejä ostaessasi sinun on syytä vaatia avointa ostoa ja mahdollisuutta kokeilla liivejä käytännössä. Muuten ostoksesi saattaa koitua kohtalokkaaksi.
(Lähde: Internet 15.5.2007 http://www.vesiturvallisuus.net/?p=7 )

Monen tasoista kelluvuutta
Suomessa kaikkien pelastusliivien ja kelluntapukineiden tulee täyttää henkilösuojaimista annettujen direktiivien vaatimukset. Tyyppitarkastus perustuu eurooppalaisiin standardeihin, joiden mukaan kelluntavarusteet jaetaan neljään kantavuusryhmään. Kantavuus ilmoitetaan Newtoneina (N).

	50 Newtonin Kelluntaliivit, -takit ja -haalarit on tarkoitettu vain uimataitoisille käytettäväksi suojaisilla vesillä. Rannan läheisyydessä missä apu on lähellä. Ne eivät käännä tajutonta ihmistä selälleen ja niistä useimmiten puuttuu kaulus. Kelluntapukineita ei valmisteta alle 30-kiloisille lapsille.
	100 Newtonin pelastusliivit on tarkoitettu käytettäviksi suojaisilla vesillä. Ne kääntävät tajuttoman ihmisen Selin-kelluntaan 10 sekunnissa. Näitä liivejä valmistetaan ainoastaan oranssina, punaisina tai keltaisina ja niihin kuuluvat heijastin sekä pilli pakollisina. Tällaisen liivin valinta on itsestään selvä kun lapselle ostetaan liivejä.
	150 Newtonin pelastusliivit on tarkoitettu käytettäviksi rannikkovesillä. Ne kääntävät tajuttoman Selin-kelluntaan 5 sekunnissa. Yleensä 150 Newtonin liivit ovat ilmatäytteisiä ja niitä saa myös turvavyöllä varustettuna.
	275 Newtonin Liivit on tarkoitettu käytettäviksi avomerioloissa vesitiiviiden ja painavien asusteiden kanssa. Ne kääntävät tajuttoman henkilön turvalliseen kellunta-asentoon 5 sekunnissa. Liivit ovat yleensä ilmatäytteisiä.

(Lähde: Internet 15.5.2007 http://www.vesiturvallisuus.net/?p=7 )

Hypotermia
Riittävän pitkä oleskelu jopa uintikelpoisessa vedessä tainnuttaa ihmisen ennen pitkää ja lopulta tappaa hänet.


Kylmään veteen joutuneen ihmisen elimistö puolustautuu jäähtymistä vastaan keskittämällä verenkierron kehon ydinalueille. Lihaksisto alkaa väristä tuottaakseen lisää lämpöä. Raajojen lämpötilan laskiessa tartunta- ja kiinnipitokyky heikkenevät nopeasti. Pää, kaula, kainalot ja nivuset hukkaavat runsaasti lämpöä ympäröivään veteen. Aistiharhojen ja hyvän olon tunteiden jälkeen seuraa tajuttomuus ja lopulta kuolema.
 
Vedenvaraan joutunut normaalikuntoinen aikuinen pysyy 15-asteisessa vedessä hengissä joitakin tunteja. Veden lämpötilan laskiessa hengissäpysymisaika pienenee niin, että esimerkiksi kymmenasteisessa vedessä ihminen säilyy hengissä korkeintaan kaksi tuntia ja nolla-asteisessa vedessä kuolema tulee alle tunnissa.
(Lähde: Internet 15.5.2007 http://www.fimr.fi./fi/palvelut/jaapalvelu/tietoiskuja/hypotermia-uhkaa.html )

Miten kylmä vesi vaikuttaa

Veden lämpötila	Tajuttomuus alkaa	Kuolema
0°C	Alle 15 min	Alle 45 min
0° … 10 °C	15 - 60 min	30 min - 2 tuntia
10° … 15 °C	1 - 2 tuntia	1- 3 tuntia
15° … 21 °C	2 - 7 tuntia	2 - 40 tuntia

Siihen, kuinka kauan vedessä pysyy hengissä vaikuttavat monet tekijät kuten ikä, fyysinen yleiskunto ja henkinen kestävyys.


( Lähde: Internet 15.5.2007 http://www.fimr.fi./fi/palvelut/jaapalvelu/tietoiskuja/hypotermia-uhkaa.html )


Artikkeli: © Vesa Kälviäinen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto
Vesa Kälviäinen, koulutussunnittelija
Kuvat: © Vesa Kälviäinen.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin