 |
|
|
 |
|
|
Käävät Suomen metsissä
Sienilajeja on Suomessa useita tuhansia, mutta kääpälajeja (ns. lahottajasieni) tunnetaan alle 250 kappaletta. Kääpälajien ekologinen merkitys on suurempi kuin
moni ymmärtää. Puiden hajottajina käävät ovat muuttamassa puuainesta yhdisteiksi, joita maaperä, kasvit ja hyönteiset tarvitsevat. Myös puut hyötyvät paljon näistä muodostuneista ravinteista.
 |
Vaikka jotkut kääpälajit aiheuttavatkin metsätaloudellista vahinkoa, kannattaa muistaa, että metsät olisivat täysin puuttomia ilman lahottajia. Maahan kaatuneiden
puuröykkiöiden alla ei myöskään olisi sammalmattoa, eikä muitakaan kasveja, sillä ne eivät saisi tarvitsemaansa auringon valoa.
Käävät ovat siis tärkeä osa metsäluontoamme ja ne ahertavat kokoajan kantojen,
pudonneiden oksien, maahan kaatuneiden puiden ja hakkuutähteiden kimpussa. Tästä toiminnasta hyötyvät monet eliöt. Pystyynkuolleesta lehtipuusta (ns. pökkelö),
joka on sisältä lahonnut, linnut ja pikkunisäkkäät saavat erinomaisia pesäpaikkoja sekä ravintoa. Myös sienten rihmastoa syöville kovakuoriaislajeille käävät ovat elinehto.
 |
Kuvateksti: Käävät vapauttavat puihin sitoutuneet ravinteet uudelleen käytettäviksi ja luonto voi entistä paremmin.
Mikä on kääpä?
Käävät muodostuvat kahdesta osasta: sienirihmastosta ja itiöemästä. Käävän sienirihmasto kasvaa puussa ja saa siitä ravintonsa. Seittimäinen rihmasto lahottaa
puuta pinnan alla. Se osa käävästä, jonka näemme on itiöemä. Itiöemän avulla kääpä lisääntyy ja siitä myös voimme tunnistaa parhaiten kääpälajin. Joskus tunnistamiseen tarvitaan mikroskooppia, mutta useimmiten lajitunnistus onnistuu
itiöitä silmin ja käsin tutkimalla.
Käävät muistuttavat tatteja siinä mielessä, että niiden itiöemän alapinnassa on myös pillejä. Käävät ovat kuitenkin sieniä selvästi kovempia, joten niitä tuskin kukaan
sekottaa keskenään. Käävän pillejä joutuu toisinaan tutkimaan suurennoslasilla tai lupilla. Normaalisti pillit ovat muodoltaan kulmikkaita tai pyöreitä, kuitenkin myös
poikkeuksia löytyy. Joidenkin kääpälajien alapinnalla on myös helttoja.
 |
Kääpälajeille on tyypillistä, että ne kasvavat puun rungosta, vain harvoilla kääpälajeilla on jalka. Lähes kaikkien kääpälajien itiöemä on monivuotinen, mutta
tässäkin on poikkeuksia. Monivuotiset kääpälajit voivat kasvaa hyvinkin kookkaiksi. Luonnontilassa olevien hyvin vanhojen metsien kääpälajit ovat usein myös
uhanalaisia lajeja. Käävät kiinnostavat nykyään monia luonnossa liikkujia, sillä ne ovat kiehtovan näköisiä ja joidenkin yksilöiden kirkkaat värit erityisen kauniita.
Yleisimmät kääpälajit
Täyskääpä, lampaankääpä, väljäpillikääpä, keltakääpä, rivikääpä, pursukääpä, riekonkääpä, kelokääpä, käpäläkääpä, luumupuunkääpä, katkokääpä, voikääpä, sitkokääpä, sitruunakääpä, tuhkakääpä, riukukääpä, pörrökääpä, haavankääpä,
sudenkääpä, mäyränkääpä, sirppikääpä, pohjankääpä, männynkynsikääpä, kangaskääpä, sokkelokääpä, etelänsärmäkääpä, kennokääpä, salokääpä...
Häränkieli, pohjansärmäkääpä, rusokantokääpä, harjaskääpä, taulakääpä,
tuoksuvyökääpä, kantokääpä, lakkakääpä, lattakääpä, heltta-aidaskääpä, aniskääpä, lapinkynsikääpä, silkkivyökääpä, kuusenkynsikääpä, saunasieni, tikankääpä, aidaskääpä, liekokääpä, koppelokääpä, okrakääpä, raidantuoksukääpä,
kuusenjuurikääpä, nukkavyökääpä, männynjuurikääpä, juurikääpä...
 |
Yleisiä kääpälajeja ovat myös: lepänkääpä, pökkelökääpä, pakurikääpä, talvikääpä, ketunkääpä, jalavanpakuri, kevätkääpä, punakarakääpä, tervakääpä,
mustasukkakääpä, koivunhelttakääpä, rikkikääpä, tahrakääpä, mustajalkakääpä, haavanpökkelökääpä, punahäovekääpä, koivunkynsikääpä, hentokääpä, suomukääpä, karvaskääpä, karhunkääpä, pihkakääpä....
Sinihaprakääpä, huopakääpä, kuusenkääpä, ruskohaprakääpä, raidankääpä, ruostekääpä, harmohaprakääpä, arinakääpä, levykääpä, rusokääpä, liitukääpä, pikireunakääpä, aarnikääpä, punakääpä, männynkääpä, haavanarinakääpä,
vaahterankääpä, kuhmukääpä, rustokääpä, luumupuunkääpä, liilakääpä, korpiludekääpä, mehikääpä, karvavyökääpä, kartanokääpä ja pinovyökääpä.
Orvakkaat, vuotikat ja nahakkaat
ovat hyvin paljon kääpälajeja muistuttavia, mutta niiden itiöemän alapinta on pillitön ja sileä. Näitä voi sekottaa pienimpiin kääpälajeihin, mutta harjoittelemalla lajitunnistuksen oppii kohtuullisessa ajassa.
Orvakoita ja nahakoita on tunnistettu Suomessa jo yli 400 lajia, mutta vuotikoita on löydetty vain viisi lajia.
 |
Miksi moni kääpälaji on uhanalainen?
Vanhoissa luonnonmetsissä on suurinosa uhanalaisista kääpälajeistamme. Erityisesti paksurunkoisten kaatuneiden puiden tulisi saada jäädä metsään. Hitaasti
lahoavissa puissa on kaikkein eniten uhanalaisia lajeja.
Mänty voi olla jopa 800 vuotta vanha kun se alkaa hiljalleen kuolla seuraavien parinkymmenen vuoden aikana. Kelomänty saattaa vielä seistä 500 vuotta ennenkuin
se kaatuu. Näin syntyneestä kasvualustasta löytää helposti todella harvinaisia lajeja. Mikäli haluat kuvata kääpälajeja kannattaa mennä vanhaan luonnonmetsään. Saatat kuvata parissa päivässä jopa toista sataa lajia.
Muita syitä kääpien uhanalaisuuteen ovat:
1. Viljavimpien maiden muuttaminen pelloiksi.
2. Nykyajan metsänhoito; Hoidettu metsä on luonnonmetsää valoisampi, eikä siellä
juurikaan ole kaatuneita puita. Metsän puut ovat samanikäisiä, joten ne kääpälajit, jotka tarvitsevat kasvualustakseen vanhoja puita, eivät menesty. Tällaisessa
metsässä on usein myös vain tiettyä puulajia, jolloin moni kääpälaji ei pääse kasvamaan.
 |
Tulemme jatkossa toteuttamaan myös artikkelin kääpälajien keräämisestä, joka on kasvussa oleva harrastus. Kääpälajeja kerätään repussa olevaan muovipussiin, jonka
jälkeen ne voidaan kuivata vaikka sienikuivuria hyödyntämällä. Metsässä kannattaa puunrunkojen lisäksi myös tutkia maahan pudonneita oksia. Käävistä ja metsätyypistä voi myös pitää omaa päiväkirjaa, jonka kautta omat kääpähavaintosi
pysyvät tallessa. Ei siis muutakuin kääpiä keräämään!
Muut kuvat:
Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:
                    
Huom! Ylläolevissa kuvissa myös muita kuin kääpälajeja. Esimerkiksi lehtokuorikka
, joka on orvakas.
Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Luonnossa.net.
.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
|
|
|
