Uusimmat artikkelit
Päivitykset -sivuilta löydät nopeasti verkkopalvelun kaikki uudet artikkelit. Kerromme näillä sivuilla myös Luonnossa.net -tiimin kuulumisia. Ennen pidempiä reissuja julkaisemme toisinaan myös ennakkoon artikkeleita. Alla olevia linkkejä klikkaamalla pääset tutustumaan tarkemmin alan asiantuntijoiden kirjoittamiin artikkeleihin.
----------------------------------------------------------------
03.09.2010
Teimme elokuussa uuden kävijämääräennätyksen, kun Luonnossa -verkkolehden sivuilla vieraili yli 83 000 lukijaa. Olemme myös saaneet solmittua kaikki yhteistyösopimukset kaudelle 2011. Olemme jo aloittaneet Suomi Kuvaa -valokuvauskilpailun kisakuvien karsintaurakan. Tänä vuonna kisaan on lähetetty yli 10 000 luontovalokuvaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
02.09.2010
Metsästysajat ja rajoitukset ajalle 1.8.2010–31.7.2011. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.08.2010
Teimme heinäkuussa uuden kävijämääräennätyksen, kun Luonnossa -verkkolehden sivuilla vieraili yli 71 000 kävijää. Elokuussa olemme tekemässä jälleen uutta kävijämääräennätystä, joten hyvältä näyttää. Kiitokset tästä kaikille Luonnossa -verkkolehden lukijoille.
-----------------------------------------------------------------
19.07.2010
Kokeneet solmunsitojat osaavat solmia useita kymmeniä solmuja vaikka silmät kiinni. Aloitteleva veneilijä selviää kyllä muutamalla perussolmulla, mutta solmujen ihmeellinen maailma voi viedä kokeilijan mennessään. Jokaiseen tilanteeseen löytyy oma solmunsa. On myös oleellista tietää jotain köysien materiaalista ja köysityypeistä. Tässä artikkelissa opetamme tiivistetysti köysien hoidosta sekä perussolmujen solmimisesta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.06.2010
Yhä useampi kalamies on alkanut tilaamaan onkimatonsa Internetistä. Kun madot on hankittu, on tärkeää saada syötit pysymään hyväkuntoisina mahdollisimman pitkään. Tässä artikkelissa annamme muutamia perusvinkkejä, joiden avulla matosi pysyvät terveinä ja hyväkuntoisina. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
25.05.2010
Suomi kuvaa -luontovalokuvauskilpailu on kerännyt ennätysmäärän uusia osallistujia. Tämän vuoden voittaja palkitaan Nikon D300s -kamerarungongolla. Tutustu Luonnossa -verkkolehden valokuvauskilpailuun ja katso viime vuosien voittajakuvat. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.05.2010
Naurulokki on suomalaisten parhaiten tuntema lokkilintu. Naurulokin kesäpuvussa on ruskean värinen huppu, joka sillä ei kuitenkaan ole talviaikaan. Naurulokki viihtyy kosteikkojen, järvien sekä viljelysmaiden lisäksi myös kaupungeissa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.04.2010
Lintulajit -osio on ollut jo parin vuoden ajan rakenteilla. Projektia viedään lähiviikkojen aikana jälleen eteenpäin uuden kuvamateriaalin muodossa. Myös uusia artikkeleita on luvassa. Olemme nyt toivomassa lisää kuvamateriaalia eri lintulajeista lukijoiltamme. Kuvia voi lähettää meille sähköpostitse. Kiitos jo etukäteen kaikille projektiin osallistuville luontokuvaajille. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.03.2010
Olemme solmineet uuden yhteistyösopimuksen, jonka ansiosta Kalastus -osiomme on saanut yhden tukijan lisää. Kuusamon Uistin Oy on Suomen suurin metallisten uistimien valmistaja. Erityisesti Kuusamon Professor ja Räsänen ovat kalamiehen tuttuja, taattuja valintoja eri puolilla maailmaa. Tutustu Kuusamon Uistimen tuotevalikoimaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.02.2010
Uutena yhteistyökumppanina esittelemme Fiskeri-Boden Kalastus Aitan: Olemme Turun saaristossa, Paraisilla, toimiva kalastusvälineiden erikoisliike, jossa aika ja kalajutut eivät lopu kesken. Mottonamme on kunnon vermeet kunnon kalalle. Tutustu verkkokauppamme laajaan valikoimaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
01.02.2010
Ahvenen onginta on helppoa ja sitä voi harrastaa lähes koko Suomessa. Ahvenen onginta muuttuu haasteelliseksi heti kun kalalla alkaa olla kilon verran painoa. Se on voimakas taistelija siiman päässä ja ottaa syöttiin hanakasti. Vastanykäys suoritetaan heti kohon antaessa merkkejä ruokailevasta kalasta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
29.01.2010
Lahnan onginta on haastavaa, sillä se on tunnetusti hyvin arka kala. Parvissa liikkuva lahna syö aina veden pohjalta, joten sinne on myös onkijan saatava syöttinsä. Lahnan kalastuspäivää valmistellaan usein jo muutamaa päivää ennen itse kalareissua. Potentiaaliset kalapaikat käydään mäskäämässä pari kertaa päivässä. Ongenkoukkuun laitetaan syötiksi usein kokonainen mato sekä maissin pala, jota lahnat on opetettu syömään mäskäyksen aikana. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
27.01.2010
Rautu eli nieriä on syvien vesien kala, jolle parhaiten kelpaa lusikkauistimet, pienet vaaput, jigit sekä lipat. Rautu on hyvä taistelija siiman päässä, joten kalastukseen saadaan hieman lisäjännitystä. Tunturin puroilla ja joissa kalastaminen onnistuu kätevästi rannalta, mutta järvissä parhaille paikoille pääsee vain veneellä. Esimerkiksi Inarijärvellä voit vuokrata kalastusveneen tai tuoda mukanasi kevyen kanootin. Raudun kalastusta voi harrastaa myös Saimaalla sekä muissa vesistöissä, jonne sitä on istutettu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.01.2010
Raudun eli nieriän pilkintä on Pohjois-Suomen järvien, pikkulampien ja jokien parasta antia. Viikon reissu Utsjoen tai Inarin kalapaikoille, on varmasti elämyksen arvoinen. Nieriää kauniimpaa kalaa on vaikea löytää ja kaiken lisäksi se on yksi parhaimman makuisista lohikaloista. Rautu viihtyy Tunturi-Lapin puhtaissa, syvissä ja kirkasvetisissä vesistöissä. Pohjois-Norjassa on myös kymmeniä hyviä tunturijärviä. Rautu löytyy 1-6 metrin syvyydestä ja ottaa parhaiten rautulätkä-mormyska -yhdistelmään. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
25.01.2010
Siian perhokalastuskausi alkaa heti jäiden lähdön jälkeen. Rantavesien auetessa siika viihtyy lähellä rantaa. Sitä houkuttelevat ensimmäiset surviaistoukat sekä rantojen hapekkaampi vesi. Ajankohta ja osittain myös kalapaikat ovat samat kuin siian kelaonginnassa. Etelä-Suomen kalapaikkojen lisäksi siikaa lähdetään kalastamaan myös Pohjois-Suomen suuriin jokiin, joista siian löytää lompoloista eli joen varrella olevista järvimäisistä suvantoalueista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.01.2010
Kirjolohen onginta on helpoimmillaan juuri kun kirjolohi-istukkaita tuodaan vesistöön tankkiautolla. Paikalla on usein tungokseen asti paikallisia onkijoita. Moni kokenut kirjolohen onkija haluaa kuitenkin hieman enemmän haastetta, eikä osallistu tähän tapahtumaan. Kirjolohen onkiminen muuttuu istutushetkestä parissa viikossa paljon vaativammaksi lajiksi, eikä kirjolohelle enää kelpaa mikä tahansa syötti. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.01.2010
Siian kelaonginta on kovassa suosiossa alkukeväästä Etelä- ja Lounais-Suomen rannikolla. Parhaat siikapaikat löytyvät Kotkan, Uudenmaan sekä Turun rannikolta. Pääkaupungin kalastajat puolestaan kokoontuvat Munkkiniemeen, Vuosaareen, Lauttasaareen sekä Mustikkamaalle. Siikaa kannattaa kokeilla erityisesti siltojen alta, jossa on pientä virtausta. Siika viihtyy parhaiten hiekka- ja sorapohjaisissa rannoissa. Siika on parvikala, joten kun parvi ui kohdalle, saalista saadaan reilun puoleisesti. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.01.2010
Suomen lohijokien määrä on vähentynyt vuosien saatossa ja vain Tenon ja Tornionjoen soutuperinteet ovat säilyneet vahvana 2000 -luvulle. Oulujoki ja Kemijoki eivät ole enää entisellään voimalaitoksien tultua kuvioihin. Lohen soutu-uistelu rajoittuukin nykyään vain pienelle alueelle. Lohen soutu-uistelu käy kuumimmillaan kesä-elokuussa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.01.2010
Merilohen vetouistelukausi Itämeressä ja Suomenlahdella käy kuumimmillaan heinäkuussa, jolloin kalaa lähtee parhaiten kevyillä lusikkauistimilla tai täkyraksilla. Silloin ollaan kalastamassa 7-20 m syvyydessä eli harppauskerroksessa, eikä suinkaan lähellä pohjaa. Veneen alla vettä on silloin 30-90 metrin väliltä. Lohi viihtyy erityisesti 11-13 °C asteisessa vedessä. Lohet viihtyvät rannikon lähellä, joten mitään mahdottoman pitkää venereissua ei kala-apajille tarvitse tehdä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.01.2010
Lohta ja taimenta uistellaan lähes samalla tavalla. Myös soutuvene varustellaan samalla tavalla vaikka toki hieman kevyemmilläkin välineillä voisi tulla toimeen. Taimenta voidaan soutu-uistella joessa, koskessa sekä järvissä. Paikallistuntemus sekä soututaito ovat avainasemassa taimenen kalastamisessa. Yksin uistelija pitää vapojaan vapatelineessä, mutta kaksinkalastajat saavat yleensä hieman paremmin saalista. Tämä johtuu puhtaasti siitä, että toinen kalastajista voi keskittyä täysillä vieheen uinnin elävöittämiseen pitämällä vapoja kädessään. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.01.2010
Meritaimenen uistelu tapahtuu lohenuistelun tavoin, mutta vain matalammissa vesissä. Pyynnissä pidetään kerralla 3 - 5 vapaa ja vain pienimmät plaanerit ja kevyet vetopellit ovat käytössä. Vetopellin eteen lisätään painoja sen mukaan kuinka syvällä viehettä halutaan uittaa. Pitkänomaiset 8-12 cm vaaput ovat tehokkaita meritaimenen uistelussa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
06.01.2010
Harjuksen heittokalastus tapahtuu samoilla alueilla ja vaapuilla, kuin taimenenkin kalastus. Harjus ottaa parhaiten illalla, mutta saalista tulee myös tasaisesti päivän mittaan. Harjusta kalastetaan pienillä lusikkauistimilla, jigeillä, lippauistimilla sekä sivutapsiin kiinnitetyllä uppoperholla. Uppoperho laitetaan usein uistimen jatkoksi, jolloin uistimesta poistetaan koukku. Uistin toimii silloin lisäpainona, jonka ansiosta voidaan kalastaa syvätkin paikat. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.01.2010
Harjuksen pilkintään suomalaisilla on erinomaiset mahdollisuudet Lapin järvissä, lammissa sekä jokisuvannoissa. Harjusta on istutettu onnistuneesti myös Etelä -Suomen jokiin. Parhaat kalasaaliit saadaan hitaista virtavesistä, sillä harjukset vaeltavat koskien ja suvantojen välillä. Suvantojen lisäksi ainakin koskenniskat on syytä käydä kokeilemassa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
04.01.2010
Hauen pilkintä tapahtuu samoilla paikoilla, joissa haukea on heittokalastettu kesällä. Mikäli kalastuskohteeseen ei olla tutustuttu aiempien kesien aikana, joutuu pilkkijä usein tekemään monia kymmeniä reikiä enemmän, ennen kuin ensimmäinen hauki saadaan iskemään. Hauen etsintää helpottamaan ja nopeuttamaan kannattaakin kutsua mukaan lisää hauen pilkkijöitä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
03.01.2010
Ahvenen heittokalastuksen parhaat pyyntiajat ajoittuvat merellä syys -marraskuulle. Kesäkuu on myös hyvä ajankohta kalaretken tekoon, mutta keväällä saalista tulee heikoiten. Ahvenen heittokalastus on tehokkainta veneestä jigaamalla tai pientä uistinta heittelemällä. Ahventa saadaan myös uistelemalla, jolloin käytetään vaappuja tai lippauistinta. Jigaaminen on tehokkain keino raitapaitojen narraamiseen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
02.01.2010
Hauen perhokalastus ei ole enää harvinainen näky Suomessa. Kun haukea pyydetään perholla, liikutaan samoilla kalapaikoilla kuin heittokalastuksessakin. Paikat kalastetaan vähintäänkin yhtä tarkasti kuin uistinta heitettäessä – ellei jopa tarkemmin. Perholla voi kalastaa uistinta helpommin kaikkein ruohikkoisimmat paikat. Ihanteellinen veden syvyys haukiperholle löytyy noin kolmesta metristä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
01.01.2010
Lohen perhokalastusta voi harrastaa Suomessa vain muutamassa joessa, joista Teno ja Tornionjoki ovat tunnetuimmat. Tätä kuningaslajia lähdetään usein harrastamaan myös Ruotsin ja Norjan lohijokiin. Kalastus tapahtuu heittelemällä perhoa rannalta tai vetämällä perhoa veneestä. Suomessa lohen perhokalastuskausi alkaa kesäkuun alussa, jolloin lohet nousevat jokeen kutemaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.12.2009
Joulu on jo niin sanotusti ovella - Lumi on peittänyt koko Suomen maan ja pakkastakin on kiitettävästi 20 astetta. Luonnossa -verkkolehti täyttää vajaan viikon päästä 8 -vuotta (24.12.2009). Haluamme kiittää kaikkia verkkolehtemme lukijoita aktiivisuudestanne kuluneen vuoden aikana. Teimme jälleen uusia kävijämääräennätyksiä ja tästä on hyvä jatkaa vuoden 2010 puolella. Hyvää joulunodotusta kaikille!
-----------------------------------------------------------------
01.12.2009
Hartolainen Teemu Aikasalo sai Tainionvirrasta hauen, jolla oli painoa 17,800 kg. Haukimamma oli 120 cm pitkä ja sen ympärysmitta oli 64 cm. Uusi aktiivivälinein saatu hauen SE tuli tiikerinvärisellä Zalt -vaapulla. Vanha hauen Suomen ennätys parani komeasti 800 grammalla. Väsytys oli Teemun mukaan kohtalaisen helppoa ja paljon äkäisempiäkin kaloja on joesta saatu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.11.2009
Mikäli pilkkikisoissa aikoo pärjätä, on syytä tutustua kisapaikkaan muutaman kerran. Jos alue on ennestään tuntematon tehdään rauhassa havaintoja, jotka saattavat helpottaa kalan etsimistä. Jos syvyyskartan saa jostain, kannattaa se ehdottomasti hankkia. Mikäli syvyyskarttaa ei ole niin kalojen etsiminen aloitetaan niemien ja saarten nokkien läheltä, ruohikkorannoilta, reimareiden tuntumasta ja salmien tai purojen suilta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.11.2009
Hauen heittokalastuskausi käynnistyy merellä maaliskuussa ja järvissä heti jäiden lähdettyä. Silloin kalastajalla on mahdollisuus saada suuria haukia. Hauki kutee keväällä rannan läheisyydessä ja kutuaika kestää pari viikkoa. Järvien virtapaikat ja jokien suistoalueet vapautuvat jäistä ensimmäisinä, joten heittokalastus aloitetaan niistä. Parhaat kalastushetket ajoittuvat käytännössä huhti-toukokuulle, jolloin järvet ovat vielä osittain jäässä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.11.2009
Kuhan heittokalastuskausi alkaa Etelä-Suomessa jo toukokuun puolessa välissä. Silloin mennään kalastamaan kuhan kutupaikoille, joissa koiras puolustaa ahnaasti reviiriään tai hedelmöitettyä mätiä. Kuha viihtyy suurissa sameavetisissä järvissä ja tarvitsee riittävän hapekkaan elinympäristön. Mitä vähemmän järvessä on haukia, sitä paremmin kuhakanta menestyy. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.11.2009
Taimenen perhokalastuksella on maailmalla pitkä historia. Suomessakin sitä on kalastettu yli sata vuotta. Taimenta on istutettu eripuolille Suomea, jonka ansiosta nykyään moni pääsee nauttimaan taimenen kalastuksesta. Taimen jaetaan kolmeen rotuun sen kasvupaikan mukaan. Kalastuksen kohteena voi olla järvitaimen, purotaimen tai meritaimen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.11.2009
Kirjolohen perhokalastusta voi harrastaa kaikkialla minne sitä on istutettu. Kirjolohi ei lisäänny Suomen luonnonvesissä. Yleisimmät kalastuspaikat ovat lampia, järviä tai virtavesiä. Vastaistutettu kirjolohi ottaa helposti värikkääseen perhoon. Myöhemmin hyönteisjäljitelmät toimivat parhaiten. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
07.11.2009
Kirjolohen pilkintä on leppoisa kalastusmuoto, jossa ei tarvitse turhia hikoilla reikiä tekemällä tai juosta pitkin järvenselkää. Kalastus on paikallaan pilkintää pienillä alueilla, joissa kirjolohta löytyy. Kirjolohta ei siis etsitä laajalta alueelta, vaan kirjolohi etsii sinun pilkkisi. Sähköä rauhalliseen pilkintään tuo kirjolohien löytyminen ja saanti siiman päähän. Kirjolohi on kova taistelija siiman päässä ja saanti avannon paremmalle puolelle on aina jännittävä kokemus. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
06.11.2009
Harjus on korkealle arvostettu saalis perhokalastajien keskuudessa. Suurta harjusta kalastetaan myös lipalla ja uistimella. Harjuksen ravinto koostuu pääasiassa veden pinnalla olevista hyönteisistä, toukista sekä muurahaisista. Tätä tietoa hyödyntämällä perhokalastaja valitsee perhorasiastaan sopivimmat perhot. Harjuksen perhokalastuskausi käynnistyy Suomessa (maalis-toukokuussa) jäiden lähtiessä, jolloin myös koskikorennot ja myöhemmin muut vesiperhoset kuoriutuvat. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
04.11.2009
Ongintaharrastuksen kautta kalastaja oppii tuntemaan lähialueen vesistöt ja tekee aktiivisesti kalastusreissuja myös hieman kauemmas. Hiljalleen onkijalle alkaa hahmottua milloin ja missä eri kalalajeja kannattaa olla pyytämässä. Yhä useampi aktiivinen kalamies innostuu myös kilpaonginnasta, joka hioo harrastajan taidot parhaaseen terään. Onginnassa on mahdollista kilpailla jopa maailman mestaruudesta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
01.11.2009
Hauen vetouistelu tapahtuu joko soutamalla tai perämoottorin voimin. Erityisesti meren saaristossa ja järvillä kalastettaessa moottoriveneen käyttö on suositeltavaa. Tuuliolosuhteiden salliessa kannattaa uistinta vetää myös soutamalla, jolloin veneen epätasainen liike elävöittää vieheen uintia. Liikuitpa sitten eteenpäin käsivoimin tai perämoottorin avulla, tarvitset kaikuluotaimen. Kaikuluotaimen on paikallaan myös soutuveneessä, jolloin se saa virtansa irtoakusta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
30.10.2009
Varis ei ole riistalintu, joten variksen ampuminen on lähinnä riistanhoitotyönä. Liian runsaat variskannat aiheuttavat merkittävää haittaa ja vahinkoa muille eläimistölle. Erityisesti vesilinnut kärsivät variksista, jotka syövät pesimäaikaan niiden munat. Varisten ampuminen on sallittua hieman ennen riistalintujen metsästyskauden alkamista. Varisjahti tapahtuu piilokojusta tai naamioverkon takaa. Houkuttimena toimii parhaiten huuhkajan kaave, jonka lisäksi lähellä oleviin puihin voi laittaa variksenkuvia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
28.10.2009
Suden metsästys alkaa poronhoitoalueella lokakuun alusta ja kestää maaliskuun loppuun. Poronhoitoalueen ulkopuolella suden metsästysaika alkaa marraskuun alusta ja päättyy maaliskuun lopussa. Metsästys tapahtuu aina riistanhoitopiirin myöntämien pyyntilupien puitteissa ja sen tarkoituksena on pitää susikanta kurissa. Vuosittainen riistasaalis vaihtelee tällä hetkellä 15 - 40 suden välillä. Liian vahva susikanta aiheuttaa eniten vahinkoa porotaloudelle. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.10.2009
Villisian metsästystä on viime vuosina päästy harrastamaan lähinnä Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Villisikakannat kasvavat tällä hetkellä nopeasti ja tulevaisuudessa yhä useampi metsästäjä pääsee nauttimaan tämän riistalajin metsästyksestä. Villisikakanta on jo nyt leviämässä sisämaahan sekä Pohjois-Suomeen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.10.2009
Suomi kuvaa -luontovalokuvauskilpailussa vuoden 2010 pääpalkintona on Nikon D300s -kamerarunko, joka on 1700 euron arvoinen. Muille kuvakilpailussa menestyineille annetaan Merimaailma SeaLifen lahjakortteja. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.10.2009
Itämeressä Suomen merialueella tapahtuva hylkeenpyynti on keskittynyt itämerennorpan sekä harmaahylkeen eli hallin pyyntiin. Hylkeitä on metsästetty rannikoillamme jo kivikaudesta asti. Hylkeen metsästys kiellettiin kantojen romahdettua liikapyynnin ja ympäristömyrkkyjen seurauksena. Hyljekantojen elvyttyä metsästys on jälleen sallittu riistanhoitopiirin pyyntiluvalla. Metsästyksellä pyritään pienentämään hylkeiden kalastajille aiheuttamia tappioita. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.10.2009
Koirahiihto on erinomainen keino nostaa koiran peruskuntoa. Koiralta vaaditaan tässä lajissa riittävää kokoa, innokkuutta sekä rohkeutta. Tärkeintä koirahiihdon harrastamisessa on, että koira nauttii siitä mitä tekee. Harrastuksen alkuvaiheessa onkin tärkeää edetä hitaasti. Harrastuksen voi aloittaa heti, kun koira on ohittanut kasvuikänsä ja on kunnolla peruskoulutettu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.10.2009
Riistan ruokinta on tärkeää erityisesti talvella, jolloin ruokaa on niukemmin tarjolla. Useat metsästäjät haluavat auttaa riistaeläimiä selviämään helpommalla kylmästä talvesta. Lisäravinnon tarve on suurinta kevään alussa, jolloin paksu lumipeite vaikeuttaa ruoan etsintää. Riistan ruokinta olisi syytä aloittaa syksyllä ja sitä on jatkettava toukokuun loppuun saakka. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.10.2009
Minkkiä metsästetään muiden näätäeläimien tavoin koiralla sekä loukkupyynnillä, Minkkiä pyydystetään myös heti tappavilla raudoilla (Duke ja Conibear), jotka lyövät kaulalle. Minkkiä metsästetään Suomessa koko metsästysvuoden ajan. Kuitenkaan naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5.-31.7 välisenä aikana. Vuosittain saaliiksi saadaan noin 50 000 - 85 000 minkkiä. Saalismäärät saisivat olla huomattavasti suuremmatkin, jotta minkin aiheuttamat vahingot saataisiin kuriin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.10.2009
Suomessa ilves on rauhoitettu, mutta riistanhoitopiirit voivat myöntää alueellensa pyyntilupia Maa- ja metsätalousministeriön antaman metsästyskiintiön sallimissa rajoissa. Ilveksen metsästys alkaa tammikuun ensimmäisenä päivänä ja loppuu helmikuun lopulla. Vuosittainen saalismäärä vaihtelee 65 - 105 kaadetun yksilön välillä. Harva metsästäjä pääsee siis kehumaan ilveksen kaadolla. Lue lisää - -->
-----------------------------------------------------------------
07.10.2009
Kettua eli punakettua metsästetään Suomessa ympäri vuoden. Vuosittaiset kettusaaliit vaihtelevat 55 000 - 65 000 yksilön välillä. Kettu viihtyy päivällä pesäluolassa tai ladon alla. Hämärän tullen se lähtee saalistamaan jyrsijöitä. Kettu aterioi aina tilaisuuden tullen myös suurpetojen jättämillä haaskoilla. Ketun elintapojen ja käyttäytymisen tuntemusta hyödynnetään myös sen metsästämisessä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.10.2009
Teimme syyskuussa uuden kävijämääräennätyksen, kun verkkolehtemme sivuilla kävi 65 000 lukijaa. Metsästyskausi on jo useampana vuotena ollut verkkolehtemme kävijämäärien suhteen aktiivisinta aikaa. Tämä kannustaa myös meitä Luonnossa -verkkolehdessä toteuttamaan jatkossa entistä enemmän metsästykseen liittyvää materiaalia. Viimeisten 12 kuukauden aikana sivustollamme on vieraillut yli puoli miljoonaa suomalaista. Kiitos tästä kaikille verkkolehtemme lukijoille!
-----------------------------------------------------------------
30.09.2009
Supikoiraa metsästetään loukuilla pääasiassa maalis-toukokuussa. Saaliiksi saadaan usein yksi supi, mutta toisinaan loukusta löytyy myös supipari. Muita toimivia metsästystapoja ovat haaskalta ampuminen, luolakoirametsästys sekä pysäyttävällä ja seisovalla koiralla metsästys. Supikoira on metsästyskoiralle vähemmän vaarallinen vastus kuin kettu tai mäyrä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
29.09.2009
Hirvitorni antaa metsästäjälle usein erinomaisen näkyvyyden ympäröivään maastoon. Ajometsästyksessä hirvitornit muodostavat passilinjan, jota kohden ajomiehet pyrkivät ohjaamaan edessä liikkuvia hirviä. Kiväärillä ampuminen on huomattavasti turvallisempaa sieltä, kuin maan pinnalla olevasta passipaikasta. Alaviistoon ammuttu luoti lentää huomattavasti lyhyemmän matkan, eikä näin ollen aiheuta tarpeettomia vaaratilanteita. Hirvi havaitsee metsästäjän myös heikommin, kun hän on riittävän korkealla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
27.09.2009
Nuolukivien vieminen metsään on yleinen riistanhoitomuoto. Nuolukivi sisältää hirven elimistölle tärkeitä mineraaleja, suoloja sekä hivenaineita. Hirvi saa kiven sisältämät aineet nuolemalla sitä. Nuolukiven mineraaleista sinkki ja mangaani auttavat luuston kehittymistä. Myös hirven sarvet vahvistuvat niiden ansiosta. Muita nuolukivessä olevia mineraaleja ovat magnesium, kupari, koboltti, seleeni, jodi sekä erilaiset vitamiinit. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.09.2009
Tähtäimen valinta on haasteellista ja vaatii kunnolla perehtymistä tarjolla olevaan valikoimaan. Aseliikkeessä on komea rivi mustia putkia, mutta valitettavan usein päätöksenteko jätetään myyjälle. Asiakas kysyy hyvää ja kohtuuhintaista kiikaritähtäintä ja saa lopulta käteensä lähes poikkeuksetta kaukoidässä valmistetun putken, joka sopii yleistähtäimeksi metsästykseen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
25.09.2009
Suomi kuvaa -luonovalokuvauskilpailussa menestyineille lähetään palkinnot syyskuun lopulla, joten niiden tulisi olla perillä viimeistään lokakuun ensimmäisten päivien aikana. Kiitos kaikille luontovalokuvauskilpailuun osallistuneille. Näin jahtikauden aikana toivomme lukijoiltamme aktiivisuutta myös uusien jahtikuvien merkeissä. Voit lähettää meille metsästysaiheisen valokuvasi Suomi kuvaa -kilpailun pääsivun kautta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.09.2009
Onnistuneen kaadon jälkeen on vuorossa pistäminen, suolistaminen sekä saaliin kuljetus käsittelypaikalle, jossa hirvi nyljetään ja paloitellaan. Näitä työvaiheita ennen joudutaan usein suorittamaan lopetuslaukaus. Lihan laatuun vaikuttaa paljon se, mihin luoti osuu. Mikäli luoti osuu hirven vatsaonteloon ja eläin juoksee usean minuutin ajan ennen kaatumistaan, on suolen sisältö todennäköisesti jo ehtinyt leviämään vatsaontelon lisäksi verenkiertoon. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.09.2009
Agility on vauhdikas ja tapahtumarikas liikuntamuoto koiralle sekä ohjaajalle. Agilityssä koirat kilpailevat keskenään esteradan suorittamisesta nopeimpaan aikaan. Rata pitää sisällään hyppäämistä, pujottelua ja tasapainoilua. Kilpailurata on pituudeltaan 100-200 metriä ja rata-alue on kooltaan 20 x 40 metriä. Kilpailun tuomari suunnittelee radan ja ohjaajat saavat tutustua siihen viiden minuutin ajan ennen kilpailun alkamista. Nopeuden lisäksi arvioidaan myös kilpailevien koirien suorituspuhtautta, jotta saadaan selville voittaja. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.09.2009
Fasaani on miedon makuinen ja korkealle arvostettu riistalintu. Fasaania ei saa paistaa täyskypsäksi, sillä muuten siitä tulee kuivaa ja mitättömän makuista. Fasaania riiputetaan 5 vuorokautta, jonka jälkeen se nyljetään, suolistetaan, paistetaan ja leikataan. Paistamisen aikana fasaanin nahka suojaa lintua kuivumasta. Silti lihan kypsennyksen aikana tarvitaan paljon rasvaa, jotta lihasta tulee maukasta. Rasvaa valellaan paiston aikana 5 minuutin välein lihan päälle. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.09.2009
Suuresta ukkometsosta saa tehtyä useamman aterian tai yhden 10 hengen aterian. Koppelon liha on erityisen hyvää ja arvostettua. Uros voi painaa jopa 4-7 kiloa, kun suurimpien koppeloiden paino jää kahteen kiloon. Metson liha on tummaa. Padassa valmistettuna metson lihasta tulee mehevää. Riistanmakuisen linnun kanssa nautitaan usein viinimarjoja, sieniä sekä karpalohilloa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.09.2009
Hanhen lihassa on selvä riistanmaku ja se on väriltään tummaa. Parhaat lihapalat ovat rinta ja reisi. Hanhen voi valmistaa ruuaksi kynimisen jälkeen kokonaisena uunissa tai padassa. Myös rintalihojen savustaminen on erinomaisen herkullista. Paras mahdollinen välipala jahtiin on kylmäsavustettu hanhenviipale leivänpäällä. Useimmiten metsästäjät hauduttavat hanhen liemessä, jolloin lihasta saadaan mehukas ja murea. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.09.2009
Metsäkanalintujen tapaan teeren liha on parhaimmillaan, kun sitä ei paista liian pitkään. Liha maistuu murealta ja hyvältä. Teeri painaa 0,9-1,4 kiloa, josta saadaan 3-5 annosta ruokaa. Teeren rintalihan sisäosa on vaaleaa ja sen ulkopuoli tummempaa. Nuorta lintua paistetaan vähemmän aikaa, kuin vanhaa. Padassa valmistettuna teeren lihasta tulee mehevää. Riistanmakuisen teeren kanssa nautitaan puolukkahilloa sekä tatteja. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.09.2009
Pyy on erinomainen ruokalintu, jonka liha on mureaa ja hyvänmakuista. Linnun paistamisessa on muistettava, ettei sitä saa paistaa kuivaksi eli liian pitkään. Tämä pitää huomioida erityisesti pyyn kohdalla, sillä kyse on pienestä linnusta. Aikuinen pyy painaa 250-300 grammaa, joten yhdestä pyystä riittää lihaa 1-2 ruoka-annokseen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.09.2009
Mäyrää eli metsäsikaa voi metsästää Suomessa kaikkina vuodenaikoina. Mäyrää voi pyytää luolakoiran avulla tai loukuilla. Luolakoirametsästys on jännittävä jahtimuoto, jossa koira pyrkii hätistelemään piileskelevää mäyrää pois luolasta. Luolan ulkopuolella metsästäjä on valmiina ampumaan pakenevaa mäyrää. Usein täysikasvuinen mäyrä päättää kuitenkin jäädä luolaan, eikä koira saa sitä liikkeelle. Tällaisessa tilanteessa metsästäjän on alettava kaivamaan, kunnes mäyrä on näkyvissä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.09.2009
Yhä useampi tarvitsee tänä päivänä apua pennun valinnassa. Moni aloittaakin pohdintansa lukemalla eri rotujen metsästysominaisuuksista ja valitsee rodun, joka kuulostaa sopivimmalta metsästämänsä riistan suhteen. Useimmiten koiranhankintapäätös tehdään omien mieltymysten ja metsästyskavereiden kokemustenpohjalta. Pennun valintaan kannattaisi kuitenkin panostaa tätä enemmän. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.09.2009
Vahtimalla tapahtuva hirvenmetsästys on tehokkainta aikaisin aamulla tai illan hämärtyessä. Tässä metsästysmuodossa metsästäjä odottaa hirveä riistapellon laidalla tai muun ruokailupaikan läheisyydessä. Metsästys tapahtuu lavalta, tornista tai vaikka ladon vierestä. Usein tavoitteena on maatalous- ja metsävahinkojen estäminen, jolloin puhutaan ns. peltohirvestyksestä. Jahtiin osallistuvat suosivat kivääreissään mahdollisimman valovoimaisia kiikaritähtäimiä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.09.2009
Ajometsästys eli ajoketjumetsästys on metsästysmuoto, jossa osa metsästäjistä kulkee rinnakkain ajoketjussa kohti passimiehiä, jotka ampuvat sopivalle etäisyydelle tulleet hirvet. Olisi tärkeää, että ajomiehiä olisi enemmän kuin passimiehiä. Ajoketjuja voi toisinaan myös olla kaksi. Tämä metsästysmuoto vaatii paljon etukäteisvalmisteluja sekä taitavan johtajan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.09.2009
Hirvikoirat ovat erinomaisia apulaisia metsästysporukalle. Terävävainuinen hirvikoira löytää riistan helposti ja koulutetun koiran työskentelyn seuraaminen on aina ihailtavaa. Hirvikantojen runsastumisen myötä myös yhä useampi koira osallistuu jahtiin. Hirven metsästyksen lisäksi metsästyskoirat kilpailevat hirvenhaukkukokeissa, joissa koira voi saada käyttövalion tittelin. Tällaisen hirvikoiran pennuille on paljon kysyntää. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
07.09.2009
Kuutamomelonta on upea kokemus. Parhaimmillaan elo- syyskuussa toteutettuna ovat sekä vesi, että ilma vielä lämpimiä. Usein myös lokakuun illat jolloin pimeys laskeutuu aiemmin, ovat kuutamo melonnalle suotuisia. Kuutamon ei tarvitse olla täydellistä, pimeys vain vaatii päivämelontaan nähden hieman erilaista varautumista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
06.09.2009
Hirvenliha on tummaa, vähärasvaista ja korkealaatuista. Hirvenlihaa voi valmistaa naudanlihan tavoin. Hirvenlihan maku muistuttaa naudanlihaa, mutta siinä on selvä riistanmaku. Hirvi paloitellaan samalla tavalla kuin nauta. Hirvenmetsästäjä tietää minkälaisella varovaisuudella parhaat palat on leikattava, jotta niiden mehukkuus ja mureus pysyvät hyvän tasoisina. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.09.2009
Metsästyskoiran ruokinta kannattaa suunnitella perusteellisesti. Sen on oltava riittävän ravitseva ja monipuolinen. Hyvin harva valmistaa itse koiralleen joka päivä ruokaa. Tasapainoisten aterioiden valmistaminen on työlästä ja vaatii ohjaajalta hyvän ravitsemuksen periaatteiden ymmärtämistä. Onkin suositeltavaa, että koiranomistaja käyttää tämän ajan mieluummin koiran kouluttamiseen ja ruokkii metsästyskoiransa laadukkailla valmisruoilla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
02.09.2009
Teimme elokuussa uuden kävijämääräennätyksen, kun Luonnossa -verkkolehden sivuilla vieraili 60 000 kävijää. Jahtikauden kunniaksi olemme parhaillaan toteuttamassa Metsästyskoirat -osiota, joka avattiin tänään. Tässä osiossa tulemme keskittymään metsästyskoiran hyvinvointiin, ruokintaan, kouluttamiseen, rotuesittelyihin sekä varusteisiin ja apuvälineisiin. Lähiviikkojen aikana Metsästyskoirat -osioon on tulossa monia uusia artikkeleita. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
02.09.2009
Tuhansien vuosien ajan koirat ovat auttaneet ihmisiä erilaisissa asioissa. Koiran tehtävinä on ollut metsästämisen lisäksi karjan hoitaminen ja vahtiminen. Koirista on tullut hiljalleen ihmiselle seuralainen ja lemmikki. Nykyajan ihmisen kiireisen elämäntavan vuoksi koirien kouluttamista laiminlyödään valitettavan usein. Kaupungissa elävän koiran arki poikkeaakin usein suuresti metsästysmaiden lähellä elävän koiran arjesta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
31.08.2009
Suomessa käytettäviä metsästyskoirarotuja on lähes 60 kappaletta. Metsästyskoirat poikkeavat toisistaan lähinnä siinä, että osa ajaa riistaa haukkuen ja osa haukkumatta. Jotkut metsästyskoirat puolestaan ottavat riistan kiinni juoksemalla, pysäyttämällä tai pidättelemällä sitä, kunnes metsästäjä pääsee ampumaetäisyydelle. Osa metsästyskoirista seisoo riistaa tai vain hakee saaliin. Jotkut rodut ajavat riistaa maan alla ja toiset maan päällä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
28.08.2009
Metsästyskoirat ovat luonnostaan riistan perään. Metsästyksessä käytettävät koirarodut voi jakaa luolakoiriin, haukkuviin lintukoiriin, hirvi- ja suurriistakoiriin, ajaviin koiriin, kanakoiriin eli seisoviin lintukoiriin, karkottaviin koiriin, noutaviin koiriin sekä jäljestäviin koiriin. Koiralla on keskeinen rooli kaikessa metsästyksessä - vähintäänkin ammutun riistan etsinnässä. Monen mielestä koira onkin heti aseen jälkeen metsästäjän tärkein apuväline. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.08.2009
Teerijahti alkaa tuttuun tapaan syyskuun kymmenes päivä ja kestää lokakuun loppuun saakka. Teertä voi metsästää hiipimällä, koiran kanssa, teeren kuvilla tai matkimalla sen ääntä: “Ku-ku-kurrrrr”. Suomessa ammutaan vuosittain 100 000 - 200 000 teertä. Teeri on monen metsästäjän mielestä kaunein metsäkanalintumme. Teerikukon lyyrapyrstö ja sinimusta höyhenpuku on komea näky. Naaras on huomattavasti vaatimattomamman näköinen ja väriltään ruskeankirjava. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
25.08.2009
Riekon liha on tummaa ja voimakkaasti riistan makuista. Riekonrinta valmistuu mureaksi selvästi nopeammin kuin koipi- ja reisiliha, joiden pehmeneminen vaatii lisää kypsentämistä. Riekon lihaa ei saa paistaa liikaa. Riekko valmistuu uunissa noin 15 minuutissa, jonka jälkeen se kääritään folioon. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.08.2009
Fasaanijahti alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä ja kestää lähes kuusi kuukautta. Fasaania voi metsästää joko seisovalla tai karkottavalla koiralla. Fasaanin metsästystä harjoitellaan koiran kanssa paljon. Koulutettua koiraa on ilo seurata metsästystilanteessa. Parhaimmilla fasaanimailla on hyvä luontainen fasaanikanta, jota tuetaan istutuksin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.08.2009
Riekkojahti Lapin tunturikoivikoissa tai Pohjois-Ruotsissa on elämys, josta moni on myös valmis maksamaan. Riekkojahti sujuu erityisesti jahtikauden alussa hyvin koiran kanssa, mutta riekkoa metsästetään Suomessa myös ilman koiraa. Mikäli jahtireissusi on riittävän pitkä, ehdit myös käydä tunturien rinnekoivikoissa teeri- ja metsojahdissa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.08.2009
Runsasjärvisenä maana Suomi on ihanteellinen paikka eri sorsalajeille . Tämä mahdollistaa myös sorsastuksen kaikkialla Suomessa. Metsästäjät ovat testanneet vuosien varrella ruokapöydissään monia sorsareseptejä ja tottuneet tummahkoon ja mureaan sorsan lihaan, jossa on miellyttävä maku. Liha on vähärasvaista, mutta silti rasvaisempaa kuin metsäkanalintujen liha. Parhaimmat kokemukset on saatu heinäsorsan, tavin sekä haapanan lihasta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.08.2009
Pyyn pillityksellä on Suomessa pitkät perinteet. Aikoinaan pyypillit tehtiin metson siipisulkien kynistä tai valettiin lyijystä. Nykyään pyypillin saa ostettua 10 eurolla eräliikkeestä tai verkkokaupasta. Mikäli lähipiirissäsi on 10-15 -vuotiaita metsästyskortittomia nuoria, kannattaa lahjaksi ehdottomasti hankkia pyypilli. Pyytä pillittämällä moni nuori on saanut ensimmäiset kokemuksensa metsästystilanteesta ilman asetta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.08.2009
Yhtenäisistä metsäalueista riippuvainen metso on yksi komeimmista riistalinnuistamme. Metso on tunnettu pitkään vanhojen metsien lintuna, mutta kelpaavat sille myös hieman nuoremmatkin metsät, kunhan niiden läheltä löytyy ravinnon hakuun sopivia kosteikkoja sekä vanhoja kuusimetsäalueita. Metsoa seuraamalla on myös havaittu, että se liikkuu selvästi laajemmalla alueella kuin mitä on luultu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.08.2009
Hanhien huomattavan lisääntymisen vuoksi viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet erinomaista aikaa jahtimiehille. Pohjoisessa metsästetään lähinnä metsähanhea ja Keski- ja Etelä Suomessa kanadanhanhea sekä merihanhea. Metsähanhi viihtyy aavoilla rimpisoilla. Suon ja metsän reunaa pitkin kävelevä metsästäjä saattaa yllättää hanhiparin tuulen alta ja päästä hyvään ampumatilanteeseen. Etelä-Suomessa puolestaan parhaat hetket koetaan hanhiparvien muuton aikaan järvillä sekä niiden lähellä olevilla pelloilla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
18.08.2009
26.9. se alkaa jälleen - hirvenmetsästys. Edellisestä kerrasta on kulunut vuosi ja kesän aikana metsästysseuran passipaikat on raivattu, ampumatornit korjattu ja pari uuttakin rakennettu. Metsästäjä on ehkä hankkinut uuden kiväärin, jolla on jo käyty useampaan otteeseen ampumaradalla. Joillakin on nuori koira testattavana ja alkava hirvijahti näyttää mihin koirasta on. Moni näkee jo unta siitä mahtisonnista - olisikohan jo tänä vuonna minun vuoroni? Kaikki alkaa olla valmista jahdin aloittamista ajatellen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.08.2009
Suomessa ammutaan vuosittain yli 500 000 sorsaa. Puolisukeltajia (sinisorsa ja tavi) metsästetään selvästi enemmän, kuin sukeltajasorsia (telkkä ja haahka). Monen metsästäjän mielestä puolisukeltajan liha on paremman makuista. Yleisimpien sorsalajien lisäksi metsästäjän reppuun päätyy myös puolisukeltasjista jouhisorsia, haapanoita sekä sukeltajista: punasotka, isosotka, alli sekä iso- ja tukkakoskelo. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.08.2009
Jäniksen tai rusakon lihaa pidetään syystäkin yhtenä suurimpana riistaherkkuna. Ampumisen jälkeen jänis tulee suolistaa välittömästi. Sitä riiputetaan yhdestä päivästä kahteen viikkoon. Tässä on muistettava käyttää pienriistalle suunniteltua riiputuspussia, joka estää kärpästen munimisen lihaan. Nämä tiheästä verkkokankaasta valmistetut pussit ovat helppokäyttöisiä. Niitä on myös kätevää kuljettaa mukana jahdissa, sillä ne mahtuvat pieneen tilaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.08.2009
Olemme arvioineet Suomi Kuvaa -kilpailuun osallistuneita luontoaiheisia kuvia. Ensimmäisestä karsinnasta jatkoon pääsi ennätykselliset 629 valokuvaa. Kilpailu päättyi 10.8.2009. Parhaimman kuvan tittelistä kilpaili tänä vuonna yli 6000 luontokuvaa. Kiitämme kaikkia kilpailuun osallistuneita luontokuvaajia. Perinteiseen tapaan alle 16 -vuotiaat saivat tasoitusta 5 pistettä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.08.2009
Suomi kuvaa -luontovalokuvauskilpailu 2009 on päättynyt ja samalla vuoden 2010 uusi kilpailu on alkanut. Luonnossa -verkkolehden tiimi tutustuu 6000 meille lähetettyyn digikuvaan seuraavien viiden päivän aikana. Ensimmäisestä karsinnasta jatkoon pääsee arviolta 300 digikuvaa ja parhaiten menestyneet kuvat julkaistaan viimeistään 18.08.2009 mennessä. Vuoden 2010 luontovalokuvauskilpailuun tulee myös uusi sponsori, jonka esittelemme lukijoillemme lähiviikkojen aikana. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.08.2009
Jäniksen metsästys oli menneinä aikoina Suomessa jokaisen miehen ja pojan harrastus. Jahtimaita oli runsaasti harvan asutuksen vuoksi ja metsästäjien taidot sekä riistan elintapojen tuntemus oli hyvää. Moni kaupungissa asuva on kuitenkin tänä päivänä vieraantunut luonnosta ja samalla myös kynnys lähteä metsästämään on noussut. Nykyäänkin metsästysharrastus aloitetaan usein oman isän innostamana ja näin vanhat perinteet saavat jatkoa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.08.2009
Kyyhky on maukas riistalintu, josta voi hyödyntää rintafileet ja koivet. Kyyhkyä voi valmistaa pannulla tai uunissa. Kastikkeeksi sopii parhaiten kermaisa kastike. Sepelkyyhky syödään usein uusien perunoiden ja itsepoimittujen sienten kera. Tässä artikkelissa haluamme antaa muutamia vinkkejä ja reseptejä, joiden avulla valmistat unohtumattoman illallisen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.08.2009
Keräämme jahtikauden aikana kuvamateriaalia uusia artikkeleita varten. Voit lähettää meille viimeisten vuosien aikana ottamiasi jahtikuvia sähköpostitse. Samalla meille lähetetyt kuvat osallistuvat Suomi kuvaa -valokuvauskilpailuun, jossa valitaan myös paras metsästysaiheinen kuva. Parhaat kuvat pääsevät myös uusien metsästysartikkeleiden yhteyteen. Kiitos jo etukäteen kaikille jahtikuvien lähettäjille! Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.08.2009
Kyyhkyjahti ei ole yhtä suosittua kuin kanalintujen tai sorsien metsästys. Kyyhkyjahti kiinnostaa kuitenkin metsästäjiä joka vuosi enemmän ja enemmän. Vuosittain Suomessa ammutaan noin 100 000 kyyhkyä. Kantaa olisi varaa verottaa enemmänkin, mutta kyyhkymetsästäjien määrä on pysynyt suhteellisen pienenä. Sepelkyyhky on todella helppo kyniä, mutta useamman kymmenen kyyhkyn saaliista moni leikkaa saksilla talteen vain rintalihat. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
04.08.2009
Julkaisimme metsästysaiheisen valokuvagallerian, jonne lisäämme kuukausittain lukijoidemme lähettämiä jahtikuvia. Kuvia voi lähettää meille keskustelufoorumin tai sähköpostin kautta. Julkaisemme näillä sivuilla vain kaikista parhaat jahtikuvat. Kiitämme kaikkia jo kuvansa lähettäneitä ja toivomme, että saamme runsaasti metsästyskuvia myös kauden 2009 aikana. Kyyhkyjahti alkaa 10.8.2009, joten kannattaa laittaa aseet kuntoon ja ottaa kamera mukaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
01.08.2009
Metsästäjiä oli vuonna 2007 lähes 307 000 kpl, joista naisia 5%. Vuoden aikana Suomessa saatiin lihaa 11 miljoonaa kiloa, josta 8 miljoonaa kiloa tulee hirvenmetsästyksestä. Hirvi on siis edelleen tärkein riistalajimme – hirviä kaadettiin yhteensä 62 557 yksilöä. Riistasaaliin laskennallinen arvo oli yli 70 miljoonaa euroa. Artikkelissa myös ennakkotiedot kaudesta 2008. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
30.07.2009
Parin viime vuoden aikana olen törmännyt siellä täällä harrastukseen nimeltä geokätköily. Muutama tuttavakin on ilmoittanut sitä harrastavansa. Silti geokätköilyn perusolemus on jäänyt vähän epäselväksi. Kun ryhdyin etsimään tietoa tätä juttua varten, löysin netistä varoituksen: ”Älä koskaan ryhdy geokätköilijäksi! Kätköily addiktoi ja vie aikasi, rahasi ja pahimmillaan terveytesi.” Olisimpa uskonut. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
29.07.2009
Pikkukajava ei kuulu Suomen pesimälinnustoon, jonka vuoksi se usein jätetään esittelemättä lintukirjoissa. Se kuitenkin muuttaa Suomen läpi keväällä ja syksyllä. Yleensä maamme läpi muuttaa vain pieni määrä pikkukajavia. Parhaimpina vuosina, kun säätekijät ovat suotuisat, kajavaparvia muuttaa kauttamme runsaasti. Tämä kuitenkin vaatii kovan länsimyrskyn. Pikkukajava on kooltaan ja ulkonäöltään lähellä kalalokkia. Pikkukajavan siipien kärkiosat ovat kuitenkin kokonaan mustat, kun taas kalalokilla ne ovat valkoiset. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
27.07.2009
Merilokki on kookas ja voimakasrakenteinen lokki, joka tekee karheita ja syviä “gao” -ääniä. Merilokki tekee myös kumeaa kaklatusta. Merilokin tyypillinen pesimäpaikka löytyy usein saaristoluodon huipulta, avoimelta kalliolta lohkareiden välistä tai kiven vierestä. Merilokki pesii vain harvoin yhdyskunnittain ja useimmiten yksinään. Merilokit herkuttelevat vuoden ympäri kaloilla. Usein helpoin saalis saadaan kalastajien verkoista. Saaliiksi päätyvät myös haahkan poikaset, kaatopaikkojen jätteet sekä heikkokuntoiset sorsat. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.07.2009
Kirvat eli lehtikirvat ovat kasvimehuja imeviä hyönteisiä. Kirvoja on Suomessa reilusti yli 400 lajia. Kirvat ovat kooltaan 1-3 millin mittaisia ja väriltään vihreitä, punaisia tai tummia. Kirvat valtaavat nopeasti sopivan kostean kasvin, alkaen ahmimaan siitä solunestettä. Kasvi alkaa hiljalleen kitua ja erityisesti kuumana kesänä kirvoja täynnä olevat kasvit vioittuvat herkästi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.07.2009
Metsästysajat ja rajoitukset 1.8.2009–31.7.2010 Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.07.2009
Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta selvästi merilokkia pienempi lintu. Sen voi sekoittaa aikuisina merilokkiin ja nuoruuspuvussa myös harmaalokkiin. Selkälokki on kapea- ja teräväsiipinen. Lennossa tarkkasilmäinen katsoja saattaa myös havaita siipien kärjen lähellä pienen valkoisen täplän. Merilokilla tämä valkoinen täplä on suurempi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.07.2009
Kalalokki pesii merenrannikolla, märillä avosoilla tai järvillä. Pesimäajan ulkopuolella sen voi tavata myös satamissa, kalastuspaikoilla, pelloilla sekä kosteikkoalueilla. Se rakentaa pesänsä usein luodolle tai pienelle vesikivelle. Pesintä tapahtuu yhdyskunnittain tai yksin. Sen somassa pesässä on kolme vihertävänruskeaa tummatäpläistä munaa, joita emo hautoo 25-27 vuorokautta. Poikaset lähtevät tutustumaan lähiympäristöön parinviikon ikäisinä ja ne oppivat lentämään viiden viikon iässä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.07.2009
Kaskaat ovat täysikasvuisina 0,5-1 cm pitkiä ja toukkina vain parin millin mittaisia. Vaaran uhatessa Kaskaat liikkuvat kömpelösti piiloon, tekevät suuren loikan tai lentävät. Kaskaan löytää helposti etsimällä kasveista “sylkikasan”, jonka sisällä toukka kehittyy aikuiseksi asti. Aikuinen yksilö on tanakka, ruskeahko ja edestä kuperan muotoinen. Kaskaalla on lyhyet tuntosarvet ja sen siivet ovat levossa kattomaisesti ruumiin päällä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.07.2009
Vuoden luontokirja -artikkelissa esittelemme 11 luontokirjaa, jotka olemme valinneet useiden kymmenien luontokirjojen joukosta. Ne edustavat siis tämän hetken luontokirjojen parhaimmistoa. Jokainen esittelyyn päässyt kirja on todettu sisällöltään sekä kuvitukseltaan erityisen tasokkaaksi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.07.2009
Naurulokki on suomalaisten parhaiten tuntema lokkilintu. Naurulokin kesäpuvussa on ruskean värinen huppu, joka sillä ei kuitenkaan ole talviaikaan. Naurulokki viihtyy kosteikkojen, järvien sekä viljelysmaiden lisäksi myös kaupungeissa. Äänekkäästi rääkyvä naurulokki on levinnyt koko Suomeen vesien rehevöitymisen sekä hyvän ravinnontarjonnan vuoksi. Sen voi kesällä sekoittaa pikkulokkiin, jolla on myös huppu. Pikkulokin huppu on kuitenkin pikimusta, eikä sillä ole silmän ympärillä valkoista aluetta kuten naurulokilla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.07.2009
Nokkosperhonen on yksi kevään ensimmäisistä luonnossa lentelevistä perhoslajeista. Aikuiset yksilöt talvehtivat ontoissa puissa, kivenkoloissa tai kalliohalkeamissa. Kulttuuriympäristöissä ne talvehtivat myös ulkorakennuksissa tai ullakolla. Naaras munii nokkosen lehdille, jotka ovat toukan ravintoa. Keväällä aikuiset nokkosperhoset saavat ravintonsa leskelehdistä sekä pajuista. Nokkosperhosta tavataan koko Suomessa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
18.07.2009
Tuhatjalkaiset eli kaksoisjalkaiset näyttävät madoilta, joiden vatsapuoli on täynnä jalkoja. Suomen noin 50 tuhatjalkaisesta hietatuhatjalkainen on se kansan parhaiten tuntema laji. Osa lajeista elää vain kasvihuoneissa. Tuhatjalkainen etenee aaltomaisesti, sillä sen jalkaparit ovat liikkeessä peräjälkeen. Tuhatjalkaiset syövät kaikkea lahoavaa kasviainesta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.07.2009
Ruskojuoksiainen on tuhatjalkaisiin kuuluva niveljalkainen. Tuhatjalkaiset jaetaan neljään ryhmään: juoksujalkaisiin, kaksoisjalkaisiin, harvajalkaisiin sekä sokkojuoksiaisiin. Ruskojuoksiainen kuuluu näistä juoksujalkaisiin, joita on Suomessa noin 20 lajia. Ruskojuoksiainen on väriltään ruskea tai punertava. Sillä on yhteensä 15 jalkaparia ja sen pään etuosassa on kaksi “leukaraajaa”, joissa on myrkkyä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.07.2009
Skorpioonikorento on kärsäkorentojen lahkoon kuuluva hyönteinen. Se on saanut nimensä koiraalla olevasta vaarattomasta scorpionipyrstöstä. Sen päässä on suuret verkkosilmat sekä kärsämäinen suuosa. Skorpionikorennolla on kaksi paria siipiä. Skorpionikorento on petohyönteinen, mutta sille kelpaavat myös siitepöly, ylikypsät marjat, raadot sekä mesi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.07.2009
Harsokorennot ovat parin sentin mittaisia siivekkäitä petoja, jotka syövät kirvojen lisäksi punkkeja, ripsiäisiä mettä sekä siitepölyä. Suomessa Harsokorentoja on tunnistettu yli kymmenen lajia, mutta maailmanlaajuisesti lajeja on noin 2000. Harsokorennon silmät ovat kullanhohtoiset ja hyvin erottuvat. Monissa kielissä sen nimi onkin kultasilmä. Harsokorentojen ruumis on väritykseltään vaalean vihreä tai vaalean sininen. Hyvänä tuntomerkkinä voidaan myös pitää sen suuria siipiä sekä pitkiä tuntosarveja. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.07.2009
Vaaksiaiset ovat sääskiin kuuluva kaksisiipisten heimo. Näitä pitkäjalkaisia lentäjiä tunnetaan maailmalla jo lähes 15 000 lajia. Suomessa vaaksiaisia on tunnistettu hieman alle 300 lajia. Tämä jättiläishyttynen on täysin harmiton, sillä se ei pistä eikä pure. Osa vaaksiaistoukista elää maassa ja osa veden alla. Lyhytikäisenä sääskenä se ei käytä aikaansa syömiseen, vaan etsii kuoriutumisensa jälkeen paria lisääntymismielessä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.07.2009
Sarvijäärät ovat kovakuoriaisia, joilla on kapearuumis sekä pitkät tuntosarvet. Suomessa on tehty havaintoja yli 90 lajista. Nämä kookkaat kovakuoriaiset elävät toukka-ajan lahopuussa tai pudonneissa oksissa. Suuret toukat järsivät käytäviä puun kuoren alla ensimmäiset elinvuotensa. Tässä vaiheessa moni sarvijäärä päätyy tikkalajien suuhun. Toukkavaiheen jälkeen seuraa koteloitumisvaihe ja sarvijäärät kuoriutuvat heinäkuun alussa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.07.2009
Pikkutikka viihtyy kosteikkojen reunalepikoissa tai rehevissä lehtimetsissä, joista löytyy sopivia lahoja pesäpuita. Tämä pieni tikka on vain 15 cm pitkä ja siipiväliltään 26 cm. Hieman yli 20 grammaa painava pikkutikka on siis hädin tuskin talitiaista suurempi lintu. Pikkutikka viihtyy koko Suomessa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.07.2009
Pohjantikkakoiras on helppo tunnistaa sen keltaisesta päälaesta. Naaraan tunnistaminen ei ole yhtä helppoa, sillä sen pää on mustan valkopilkkuinen. Varmaan tunnistukseen tarvitaan siis lisää tuntomerkkejä, joista valkoinen selkäjuova sekä siipisulkien valkoiset poikkijuovat on hyvä muistaa. Pohjantikassa ei ole myöskään punaista, joten sen erottaa hyvin muista tikkalajeista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.07.2009
Kurki on pitkäjalkainen ja -kaulainen kosteikkolintu, joka ojentaa kaulansa ja jalkansa lennossa suoraksi. Kurki talvehtii Pohjois-Afrikassa sekä Etelä-Euroopassa, mutta se pesii Pohjois-Euroopassa. Aikuinen yksilö on keskimäärin 115 cm pitkä ja siipiväli on hieman yli 200 cm. Painoa kurjella voi olla lähemmäs 6 kiloa. Jokainen tunnistaa syksllä ja keväällä lentävän kurkiauran, joka ohilentäessään tekee kauas kuuluvan trumpettimaisen äänen: “kruu -kro”. Kurkea on aikoinaan metsästetty, mutta laji on nykyään rauhoitettu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.07.2009
Merikotka on Suomen suurin petolintu ja sen siipiväli voi olla jopa 250 senttimetriä. Koirasta suurempi naaras voi painaa 7 kiloa ja olla 95 senttimetriä pitkä. Merikotkalla on lyhyt pyrstö, joka vaalenee iän myötä. Aikuisella merikotkalla on vaalea pää ja ruskea höyhenpuku, joka on nuorilla yksilöillä selvästi tummempi. Merikotkia on Suomessa noin 210 paria. Ne viihtyvät Saaristomerellä, Pohjanlahdella sekä Metsä-Lapissa. Nykyään niistä tehdään paljon havaintoja myös Satakunnassa sekä uudellamaalla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.07.2009
Pellon yläpuolella liitelevä Tuulihaukka on yleinen näky Suomessa. Se saalistaa pellossa liikuvia hiiriä ja myyriä. Saaliin havaitessaan se lekuuttaa paikallaan suuria siipiään ja iskee sopivan hetken tullessa. Suomessa on hieman yli 2200 pesivää tuulihaukkaparia. Vielä 1950 -luvulla tuulihaukkoja oli yli 20 000, mutta ympäristömyrkyt verottivat kantaa rajusti. Viime vuosikymmenen aikana tehdyt pöntötykset ovat onnistuneet erinomaisesti. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
07.07.2009
Kanahaukka elää vanhoissa metsissä, joissa on suuria puita. Suomessa on noin 7000 kanahaukkaparia. Kanahaukan tuntomerkkejä ovat leveät siivet, pitkä pyrstö, keltaiset silmät, vaalea alaosa sekä harmaa selkä. Kanahaukkan voi nähtä kaikkialla Suomessa Pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Kanahaukka tekee nopeaa “kje-kje-kje-kje” -varoitushuutoa pesän lähettyvillä. Muulloin kanahaukka on hiljainen lintu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
06.07.2009
Kalasääski eli Sääksi viihtyy Suomessa jokien, järvien sekä merenrannikoiden lähettyvillä. Pesänsä se tekee korkean puun latvaan ja hyvän pesäpaikan löydettyään se käyttää samaa paikkaa vuodesta toiseen. Kalasääski on kookas petolintu, jonka siipiväli on 155-170 cm ja pituus 60-65 cm. Naaras on hieman koirasta painavampi ja se voi olla jopa 2,4 kilon painoinen. Kalasääski on alapuolelta vaalea ja päältä tummanruskea. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.07.2009
Pilkkasiipi on saanut nimensä siipiensä valkoisista takareunoista, jotka erottuvat erityisesti lennossa muuten täysin mustasta ruumiista. Pilkkasiipi on merensaariston ja Pohjois-Suomen harvalukuinen sukeltajasorsa. Naaras on tummanruskea ja sen nokan tyvellä ja silmän takana on valkoiset täplät. Lähes täysin mustan koiraan lähempi tarkastelu antaa hyviä tunnistamiseen tarvittavia tietoja. Koiraan nokka on sivuilta ja kärjestä oranssi ja takaosasta musta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
04.07.2009
Haahka on Suomen suurin sorsalaji. Aikuisen koiraan siipiväli voi olla jopa 105 cm, pituus 70 cm ja paino 2,5 kiloa. Haahka on pitkänokkainen ja luisuotsainen Ahvenanmaan ja Saaristomeren vieras. Sisävesillä haahkaa pääsee hyvin harvoin näkemään, sillä se viihtyy parhaiten meren läheisyydessä. Naaras on tumman harmaa, mutta koiraan tunnistaminen on merkittävästi helpompaa. Koiraalla on mustavalkea pää, jonka niska-alue on vihreän värinen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
03.07.2009
Lintulajit -projektimme jatkuu pitkän tauon jälkeen. Lähiviikkojen aikana toteutamme artikkeleita sukeltajasorsista, petolinnuista sekä tikoista. Uusimman artikkelin aiheena komeilee Punasotka. Punasotka on Suomen kookkain sotka. Punasotkia pesii maassamme noin 15 000 paria ja pesintä tapahtuu vesistön lähettyvillä luhtaniityllä. Sen vahvimpia tuntomerkkejä ovat punaruskean värinen pää, musta rinta ja pyrstö sekä hopeanharmaa ruumis. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
02.07.2009
Mehiläiset kuuluvat pistiäisten lahkoon ja ovat tarkalleen ottaen mesipistiäisiä. Mehiläinen on yhteiskuntahyönteinen, jolla on neljä siipeä. Yhteiskunta muodostuu yhdestä kuningattaresta, lähes sadasta kuhnurista (koiras) sekä noin 50 000 työmehiläisestä. Kaikki mehiläiset eivät elä parvissa, vaan niistä osa on erakkoja. Kotimaisia mehiläislajeja ovat maamehiläinen, tuhtimehiläinen, sarvimehiläinen, verhoilijamehiläinen ja kesy- eli tarhamehiläinen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
01.07.2009
Kotilot eli tarhakotilot muodostavat nilviäisten ryhmään yhdessä etanoiden ja simpukoiden kanssa. Etanat ja kotilot muodostavat nilviäisten ensimmäisen ryhmän ja simpukat toisen. Etanoilla ei ole kovaa suojakuorta, mutta kotiloilta sellainen löytyy. Kotiloita on Suomessa yhteensä kymmenen lajia ja etanoita yli 20. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
30.06.2009
Leppäpirkko on puolipallonmuotoinen kovakuoriainen, jonka mustan, oranssin, punaisen ja keltaisen kirjavassa selässä on mustia täpliä. Leppäkerttu on vanhentunut nimitys tästä hyönteisestä, vaikka sitä nimitystä edelleen paljon käytetään. Seitsenpistepirkon selässä on seitsemän mustaa pistettä ja vastaavasti pienemmällä kaksipistepirkolla on kaksi pistettä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
29.06.2009
Muurahaiset ovat ahkeria ja määrätietoisia pistiäisiä. Moni luontovalokuvaaja tai retkeilijä on kokenut yllätyksen huomatessaan istuvansa muurahaisten kulkureitillä tai pesän lähellä. Muurahaisia on paljon, eikä ihminen voi muuta kuin siirtyä muualle. Suomessa on erityisen paljon kekomuurahaisia, vaikka tunnistettuja muurahaislajeja meillä on yli 60 kappaletta. Tähän kuuluvat myös mauriaiset, viholaiset sekä keltiäiset. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
28.06.2009
Luteet kuuluvat nivelkärsäisten lahkoon. Suomessa on tehty havaintoja yli 500 lajista, mutta luteita on maapallollamme ainakin 60 000 lajia. Luteen parhaimpia tuntomerkkejä ovat värikäs keskiruumis sekä siipien väliin jäävä kolmion muotoinen alue. Luteet saavat ravintonsa imukärsälän kirveisa, toukista sekä marjoista. Näin se saa imaistua niistä tarvitsemansa mehut talteen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
27.06.2009
Suomessa on yli 630 tunnistettua hämähäkkilajia ja niitä on todennäköisesti useita tuhansia. Asiantuntijat ovat myös arvioineet, että hämähäkkilajeja on maailmassa yli 60 000, joista vasta hieman yli puolet tunnetaan. Hämähäkit eivät ole hyönteisiä, vaan niveljalkaisia ja kuuluvat hämähäkkieläimiin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.06.2009
Kukkakärpäset sekoitetaan helposti ampiaisiin, kimalaisiin tai mehiläisiin. Saman virheen tekee moni hyönteinenkin, josta kukkakärpäsille on paljon hyötyä. Niillä ei ole myrkkypistintä, joten niiden paras puolustuskeino on niiden matkiva ulkonäkö (ns. mimikry -ilmiö). Kukkakärpäsiä on tunnistettu Suomessa yli 280 lajia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
25.06.2009
Kärpäset ovat pieniä, verkkosilmäisiä hyönteisiä, joilla on siivet. Kärpäslajeja on tunnistettu Suomessa yli 3800 kappaletta. Kärpäslajeja ovat muun muassa raatokärpäset, kukkakärpäset, paarmat, juurikärpäset sekä petokärpäset. Kärpäsellä on hyvä näkö ja nopea reagointikyky lähestyviin vaaroihin. Näillä ominaisuuksilla se pärjää erinomaisesti luonnossa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.06.2009
Sudenkorennot ovat hyönteisten lahko, joka jaetaan kahteen alalahkoon: aitosudenkorentoihin (Anisoptera) ja hentosudenkorentoihin (Zygoptera). Suomessa on tehty havaintoja 52 sudenkorentolajista. Kuitenkin maailmassa on yli 5400 tunnettua lajia ja uusia lajeja löydetään joka kesä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.06.2009
Julkaisemme Hyönteislaji -osioon ensimmäisen artikkelin, joka käsittelee Suomen heinäsirkkoja sekä hepokatteja. Julkaisemme kesän aikana vielä lisää artikkeleita, vaikka pääosin keskitymmekin luontovalokuvaukseen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.06.2009
Kesäkuu on jo pitkällä ja Luonnossa -verkkolehden tiimi on ollut ahkerasti kuvaamassa materiaalia tulevia artikkeleita varten. Parhaillaan rakennamme Hyönteislaji -osiota, jossa esittelemme Suomen yleisimpiä ötököitä. Kuvamateriaalia on kertynyt kiitettävällä tahdilla, joten luvassa on paljon uusia artikkeleita. Keskitymme luontovalokuvaukseen vielä heinäkuun puoleenväliin saakka, jonka jälkeen alamme kirjoittamaan uusia artikkeleita. Haluamme toivottaa luontorikasta kesää kaikille verkkolehtemme lukijoille!
-----------------------------------------------------------------
25.05.2009
Piispanhiippa on maultaan mieto ruokasieni. Se muistuttaa korvasientä, joka on monen sienestäjän suurinta herkkua. Piispanhiipan jalka on valkoinen ja lakki tumman ruskea. Lakki muistuttaa piispan hiippaa, josta se on myös saanut nimensä. Lakki on 2-7 cm korkea, ohutmaltoinen, laakeapoimuinen ja sisältä ontto. Muista ryöpätä piispanhiippa ennen ruoanlaittoa, ettet saa siitä myrkytysoireita. Piispanhiippa viihtyy hakkuualueilla, kangasmetsissä sekä metsäteiden varsilla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.05.2009
Toutain on virtaviivainen särkikala, joka kasvaa parhaimmillaan 10-13 kiloiseksi. Pituutta tällaisella petokalalla on jo yli 100 senttimetriä. Suomesta saadut toutaimet ovat olleet hieman päälle kahdeksan kiloisia. Heittouistimeen tarttuessaan se antaa voimakkaana kalana erinomaisen vastuksen. Toutainta saadaan myös verkoilla, ongella, perholla sekä täkyrakseilla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.05.2009
Luontovalokuvausta pääsee harrastamaan jo aivan perusobjektiivilla. Kun halutaan kuvata pienen pieniä yksityiskohtia on Canonin MP-E 65mm ainoa oikea valinta. Tämän extreme objektiivin suurennuskerroin on 1-5x ilman muita lisävälineitä. Ajattele 5-kertaista suurennusta! MP-E 65 aloittaa siitä mihin tavallinen makro-objektiivi kykenee parhaimmillaan. Tällä objektiivilla eteesi avautuu suuri ja ihmeellinen yksityiskohtien rikas maailma, jossa parin millimetrin kokoiset hyönteiset näyttävät tietokoneesi näytöllä hirviömäisen suurilta pedoilta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.05.2009
Kevättaskuruoho kukkii Etelä-Suomessa jo huhtikuussa samaan aikaan valkovuokkojen kanssa. Sen kukintopallot ovat herttaisen kauniit ja erottuvat hyvin, koska muu luonto on vasta heräämässä talven jäljiltä. Kevättaskuruohon kukka on pieni, säteittäinen ja väriltään valkoinen tai vaaleanpunainen. Kevättaskuruoho viihtyy pientareilla, nurmikoilla, pellonreunoilla sekä rinneniityillä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.05.2009
Karhunputki on 1-2 metriä pitkä, sarjakukkainen ja monivuotinen putkikasvi. Karhunputki menestyy parhaiten tuoreilla ja kosteilla niityillä, merenrannalla, lehtometsissä, pientareilla, metsänreunoilla, tienvarsilla, pellonreunoilla sekä muilla riittävän aukeilla paikoilla. Karhunputki kukkii heinä-elokuussa ja on yleinen lähes koko Suomessa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.05.2009
Varsankello on monivuotinen ja suhteellisen harvinainen luonnonvaraisena. Kasvupaikkoina ovat Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan metsänreunat ja lehdot. Muualla sitä tavataan lähinnä vain puutarhan karkulaisena. 40-90 cm korkeaksi kasvava varsankello tarvitsee menestyäkseen aurinkoisen, kalkkipitoisen ja ravinteikkaan maan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.05.2009
Karhunköynnös on monivuotinen köynnöstävä ruoho, joka viihtyy rannikolla sekä viljelykarkulaisena sisämaassa. Karhunköynnöksellä on suuret, suppilomaiset ja valkoiset kukat. Sen kukan teriö muodostuu viidestä yhteen kasvaneesta lehdestä. Kukan takaosassa on kaksi vastakkaista esilehteä. On myös olemassa vaaleanpunakukkainen alalaji (punakarhunköynnös), joka on selvästi harvinaisempi. Karhunköynnös on vastapäivää kiertävä köynnös, joka ottaa tukea pensaista, pajuista sekä nokkosista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
18.05.2009
Suopursu on 30-80 cm korkea valkokukkainen varpukasvi. Se on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakukka. Suopursua on käytetty entisaikoina lääkkeenä moneen vaivaan (ihottuma, reuma). Nykyään tiedetään, että suopursu sisältää muun muassa terpeenejä ja on siis myrkyllinen kasvi. Pelkkä kasvin haisteleminen saattaa aiheuttaa päänsärkyä ja sen osien syöminen puolestaan aikaan saa huimausta, hikoilua ja kouristuksia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.05.2009
Tupasvilla on 15-50 cm pitkä kasvi, joka viihtyy erilaisilla suoalueilla. Niittyvillalajeja on Suomessa kahdeksan, joista tupasvilla on kaikkein yleisin. Kasvupaikakseen tupasvilla valitsee yleensä tunturien rinnesuon ja vähäpuustoisen rämeen tai nevan. Tupasvilla kukkii huhti-toukokuussa ja heti siementen kypsyttyä se käyttää energiansa vartensa kasvattamiseen. Näin 15 cm pitkä varsi venähtää nopeasti 30 cm lisää ja sen päähän tulee valkea tupsu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.05.2009
Hiirenvirna on pientareiden, rantojen ja niittyjen monivuotinen hernekasvi. Se on lievästi myrkyllinen ja sen kiipeilevät varret kasvavat helposti yli 80 cm:n mittaisiksi. Hiirenvirnan maan alle ulottuvat versojuuret ovat 20-30 pitkät. Hiirenvirna kukkii kesä-elokuussa ja sen kukka on väriltään sininen tai sinipunainen. Hiirenvirnan kärhellinen lehtilapa on 6-15-parinen. Lehdykät ovat kapeanpuikeita ja lähes tasasoukat. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.05.2009
Piharatamo on monivuotinen ruoho, joka menestyy valoisissa paikoissa tienvarsilla, puutarhassa, rannalla, pellolla tai nurmikolla. Piharatamon kukat ovat pitkässä tähkässä ja kasvi tuottaa jopa 15000 siementä. Ei siis ole ihme, että piharatamo on yleinen Keski- ja Etelä -Suomessa. Piharatamo on 10-30 cm korkea kasvi, ja sen tähkässä on valtavasti 3 mm pitkiä kellanvihreitä kukkia. Kukat ovat yksi- tai kaksineuvoisia Lehdet ovat ruusukkeena tyvessä ja lehtilapa on puikean muotoinen, ehytlaitainen ja kalju. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.05.2009
Pietaryrtti on monivuotinen, 30-120 cm korkea, keltakukkainen kasvi. Pietaryrtti on yleinen Keski- ja Etelä-Suomessa. Se menestyy pihoilla, tienvarsilla, kalliolla sekä merenrannalla. Puutarhassa se menestyy kuivilla paikoilla. Pietaryrtti kukkii heinä-syyskuussa. On tärkeä muistaa , että pietaryrtti on nimestään huolimatta myrkyllinen kasvi. Se on erityisen vaarallinen odottaville äideille, sillä tällä kasvilla on abortoiva vaikutus. Myrkytysoireita ovat kouristelu ja huimaus. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.05.2009
Viitasammakon kutuaika alkaa Etelä-Suomessa huhtikuun alkupuolella. Tämä on loistava mahdollisuus ”seurata” äänekästä näytelmää. Ainoa huonopuoli on se, että kutu on vilkkaimmillaan yöllä. Päiväsaikaan taas viitasammakot katoavat veden alle pienestäkin rasahduksesta. Koiraat saapuvat kutupaikalle ensin ja alkavat kutsumaan myös naaraita paikalle. Muutaman vuorokauden mittaisen kutuajan jälkeen naaras laskee noin tuhat munaa veteen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.05.2009
Kevätkaihonkukka kuuluu lemmikkikasveihin ja kukkii huhtikuun lopulta aina kesäkuuhun saakka. Se menestyy parhaiten ravinteikkaissa ja puolivarjoisissa paikoissa, kuten puutarhojen ja joutomaiden läheisyydessä. Herttamaiset lehdet muistuttavat orvokin lehtiä. Sen suippokärkiset lehdet ovat pinnaltaan karheita ja kierteisesti kiinni varressa. Alimmat lehdet ovat pitkäruotisia ja ylemmät ruodittomia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.05.2009
Siankärsämö on monivuotinen 25-70 cm korkea ruoho, joka kukkii touko-kesäkuussa. Se viihtyy erityisesti kuivilla niityillä, joutomailla, vanhoilla nurmilla ja tienvarsilla. Siankärsämö on yksi kauppayrteistämme ja sitä käytetään paljon yrttiteenä, mausteena, kosmetiikassa, oluen valmistuksessa sekä kasvikunnan yleislääkkeenä. Mausteena kastikkeissa ja muhennoksissa käytettävät lehdet kerätään jo varhain keväällä. Kuivatetut kukinnon puolestaan hyödynnetään teessä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.05.2009
Ojakärsämö on rantojen, peltojen ja niittyjen peruskasvi, jonka varsi kohoaa jopa 60 cm:n korkeuteen. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuussa ja pohjoisempana syyskuussa. Ojakärsämön kukat ovat väriltään valkoisia tai vaaleita. Kärsämöiden sukuun kuuluu: ahokärsämö, angervokärsämö, isokärsämö, jalokärsämö, keltakärsämö, nukkakärsämö, siankärsämö sekä kultakärsämö. Ojakärsämöstä ja isokärsämöstä löytyy myös risteymää Vanajavedeltä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.05.2009
Pitkäaikainen haaveemme toteutui maaliskuussa, kun koneemme laskeutui Buenos Airesin kentälle Argentiinaan. Matkaa oli suunniteltu jo vajaat pari vuotta mutta varsinainen metsästyskohteemme oli tuiki tuntematon. Alun perin suunniteltu jahtipaikkamme oli juuri myyty ja outfitterimme Argentiinassa suunnitteli kovalla kiireellä uutta paikkaa metsästysreissuamme varten. Ei siis ollut ihme, että ilmassa oli seikkailun tuntua odottaessamme laukkuinemme tuntematonta noutajaa lentokentällä. Oppaaksemme osoittautui punatukkainen irlantilaiset sukujuuret omaava Santiago. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.05.2009
Peltolemmikki on pienikokoinen ja hyvin yleinen kasvi, johon törmää lähinnä viljely- ja joutomailla. Peltolemmikin 3-4 mm:n kokoiset kauniin siniset kukat avautuvat kesäkuussa ja kukinta jatkuu aina syyskuuhun saakka. Nuput ovat väriltään vaaleanpunaiset. Peltolemmikin varren pituus (8-50 cm) määräytyy kasvupaikan mukaan. Se menestyy hyvin myös kalliolla, tienvarsilla, puutarhoissa sekä kuivilla niityillä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
07.05.2009
Niittynätkelmä on monivuotinen 30-65 cm pitkä hernekasvi, jonka tunnistaa helposti sen rönsymäisistä maavarsista sekä keltaisesta kukinnosta. Kukinnossa on 5-14 -kukkainen terttu ja teriön rakenne on perhomainen: päällä purje, molemmin puolin siivet ja alla venho, joka muodostuu kahdesta terälehdestä. Verhiö on viisilehtinen, yhdislehtinen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.05.2009
Valkoapila on 5-25 cm pitkä monivuotinen hyötykasvi. Sen kukinto on väriltään valkoinen tai hieman punertava. Valkoapila on keskimäärin puna-apilaa hieman lyhyempi ja myös sen kukinto on pienempi kokoinen. Valkoapila kasvaa niityillä, tienvarsilla, joutomailla, jokitörmillä, pihoilla, rannoilla, nurmikolla sekä puutarhassa. Valkoapilan vaaleakuvioiset lehdet (3-4cm) muodostuvat kolmesta taikka neljästä lehdykästä. Lehdyköitä voi olla useampiakin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
04.05.2009
Puna-apila kuuluu muiden apiloiden tapaan hernekasveihin. Se on monivuotinen ruohokasvi, jonka pallomainen kukinto muodostuu useista violetinpunaisista kukista. Soihtumaisten kukkien tyvi on vaalea ja kärki punainen. Puna-apila kasvaa 20-80 cm korkeaksi ja sen violetin- tai vaaleanpunainen kukinto on 2-4 cm leveä. Kukinnon tyviosa on tukilehtien ympäröimä ja puna-apilan lehdet muodostuvat kolmesta lehdykästä, jotka ovat vaalealaikkuiset. Kukkii kesä-elokuussa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
03.05.2009
Niittyleinikki on monivuotinen rikkakasvi, jonka tunnistaa helposti sen kullankeltaisista kukista. Viidestä terälehdestä muodostuva kaunis kukka paljastaa kauneutensa kesäkuussa ja jatkaa kukintaansa aina syyskuun loppuun saakka. Niittyleinikki on yleinen koko maassa ja se viihtyy parhaiten tienvarsilla, tuoreilla niityillä sekä pientareilla. Muita sopivia kasvupaikkoja ovat kangasmetsä, lehto, korpi, puutarhat sekä karja-aitaukset. Niittyleinikki on pahanmakuinen, joten eläimetkin osaavat välttää sen syömistä. Tämä onkin hyvä asia, sillä niittyleinikki on myrkyllinen kasvi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
02.05.2009
Kissankello on monivuotinen ruoho, joka viihtyy kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla. Tällaisia ovat muun muassa mäenrinteet, pientareet, kedot ja niityt. Kissankellon nuokkuva kukka on väriltään vaaleansininen tai valkoinen. Valkoiset kukat ovat kuitenkin melko harvinaisia. Tämä 10 - 50 cm korkea ruoho on yleinen koko maassa. Harva kuitenkaan tietää, että kissankellosta on useampia alalajeja, kuten tunturikissankello, lapinkissankello, metsäkissankello ja pohjankissankello. Eroja löytyy esimerkiksi kukkien lukumäärässä, koossa, kukinnon haaraisuudessa sekä kasvupaikoissa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
01.05.2009
Voikukka on yleinen koko maassa ja sen suosimia kasvupaikkoja ovat muun muassa pellot, pientareet sekä niityt. Voikukka viihtyy myös lähellä asutusta ja sille on tyypillistä levitä laajoina kasvustoina. Voikukka tarvitsee menestyäkseen valoisan kasvupaikan sekä ravinnerikkaan maaperän. Se on mestari leviämään, sillä sen jokaisessa kukassa voi olla jopa 200 siementä. Tuuli kuljettaa kovakuorisia siemeniä uusille kasvupaikoille. Tämän lisäksi voikukka leviää tehokkaasti juurenpalasista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.04.2009
Ukkoetana on Suomen maaetanoista kaikista suurin. Taakse jäävät siis harmaan-kellansekainen metsäetana, kellanvaalea peltoetana, valepeltoetana, kellanvihreä hentoharjaetana sekä oranssinpunaruskea espanjansiruetana. Ukkoetanan voi sekoittaa jopa 14 cm pitkäksi kasvavaan espanjansiruetanaan, joka saa aikaan suurta tuhoa puutarhoissa. Ukkoetana puolestaan on kiinnostunut lähinnä vain lahonneista lehdistä ja sienistä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.04.2009
Kalliokielo kasvaa perinteistä kieloa kuivemmilla paikoilla, kuten kalliojyrkänteiltä. Kielon tapaan myös kalliokielo on myrkyllinen kasvi. Varjoisissa ja puolivarjoisissa paikoissa viihtyvä kalliokielo kasvaa 20-40 senttiä korkeaksi. Eteläsuomalaisille tuttu kalliokielo kukkii touko -kesäkuussa. Kalliokielon suppilomaisista kukista kehittyy 3-6 lopulta sinisenmustia vahapeitteisiä marjoja. Se on lehtokieloa pienempi ja sillä on särmikkään uurteinen varsi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.04.2009
Lupiini eli komealupiini tuotiin Eurooppaan Pohjois-Amerikasta 1800 -luvulla. Se on levinnyt räjähdysmäisesti Etelä- ja Keski-Suomeen rauta- ja maanteitä pitkin. Lupiinin terttumainen kukinto voi olla punaisen, violetin, sinisen tai valkoisen värinen. Lupiini kuuluu hernekasveihin ja se on monivuotinen. Lupiinin lehdet ovat pitkäruotiset ja monisormiset. Lupiini on myrkyllinen, sillä se sisältää alkaloideja. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.04.2009
Valkovuokko on kasvi, jonka moni muistaa lapsena poimineensa äitienpäiväkukaksi. Tätä perinnettä ei kuitenkaan ole Oulun ja Lapin läänissä, sillä se on siellä rauhoitettu. Valkovuokko kukkii huhti -toukokuussa. Sen tähtimäinen kukka muodostuu normaalisti 6-8 terälehdestä, joista 3 on edempänä ja loput taaempana. Valkovuokon hoikka varsi on 10-25 senttiä pitkä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.04.2009
Leskenlehti on Etelä- ja Keski-Suomessa ensimmäisiä keväällä kukkivia kasveja. Heti lumien sulettua se työntää maasta esiin tukevan suomumaisen kukkavarren, jonka päähän avautuu raikkaan keltainen kukka. Kesän mittaan leskenlehti kasvattaa suuret lehdet, jotka tuovat sen kasvulle lisävoimaa. Lehtilapa on leveän herttamainen ja lehtilapa kasvaa jopa 20 senttiä pitkäksi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.04.2009
Kielo kukkii touko-kesäkuussa ja kukinnan lopuksi se muodostaa myrkyllisiä punaisia marjoja. Kielon lehdet ovat leveät ja suikeat. Koko kasvi on myrkyllinen - etenkin sen kellon muotoiset kukat ja kellanpunaiset marjat ovat lapsille vaarallisia. Kielosta tekee myrkyllisen sen sisältämät glykosidit, jotka vaikuttavat sydämen toimintaan. Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain reilut parisataa soittoa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.04.2009
Metsätähti on pieni, valkokukkainen ja ruohovartinen kasvi, jonka kuuluu esikkokasveihin. Kesällä aukeavissa kukissa on 6-8 tähden muotoon asettunutta terälehteä. Kukka voi olla myös perinteisestä valkoisesta poiketen hieman punertavan värinen. Kukat ovat pitkä- ja ohutperäisiä ja teriö on ratasmainen ja suippoliuskainen. Verhiö on kapealiuskainen. Hedelmä on pallomainen, verkkokuvioinen, siniharmaa kota. Metsätähti on monivuotinen ja viihtyy pientareilla, tunturikankailla, nevoilla, kalliokedoilla, letoilla, metsäniityillä, korpisuolla ja tuoreilla kangasmetsissä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.04.2009
Jahtikauden jälkeen metsästäjien pakastimet ovat pullollaan riistalihaa. Lihan pakastamisesta puhutaan yllättän harvoin metsästyslehdissä, joten moni nuori metsästäjä ei oikein tiedä kuinka tulisi toimia. Lihan oikeaoppinen käsittely ja pakastaminen ovat ensisijaisen tärkeitä lihan pitkäaikaisen säilymisen kannalta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.04.2009
Maitohorsma on yleinen kaikkialla Suomessa ja se viihtyy erityisesti avoimilla kasvupaikoilla. Maitohorsma leviää nopeasti sillä yksi verso tuottaa jopa 8000 siementä. Yhdessä kodassa on aina noin 350 siementä. Kevyet, höytymäiset siemenet lentävät tuulen mukana ja valtaavat nopeasti rantoja, joutomaita sekä hakkuualueita. Siemen voi lentää ilmavirtausten mukana jopa yli 30 kilometriä. Myös valoisat kangasmetsät ja lehdot sopivat hyvin kasvupaikoiksi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.04.2009
Vadelma on yleinen kaikkialla Suomessa ja viihtyy parhaiten tuoreissa metsissä, lehdoissa ja kalliolla. Luonnonvaraisten vadelmien lisäksi vadelmapensaita viljellään ympäri Suomea. Vadelma on monivuotinen puolipensas, joka tuottaa punaisia marjoja. Sen on 50 - 150 cm korkea ja sen valkoiset kukat ovat noin sentin leveät. Kukat muuttuvat punaisiksi hedelmiksi ja ovat valmiita poimittaviksi heinä-elokuun vaihteessa. Lehdet ovat sahalaitaisia ja kaksi- tai kolmiparisia. Vadelma on yksi Suomen kauppayrteistä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.04.2009
Ahomansikka viihtyy aukealla ja aurinkoisella paikalla, joita ovat metsänreunat, kalliokedot, hakkuuaukeat ja harjumetsät. Tätä maukasta kasvia löytyy erityisesti Etelä- ja Keski-Suomesta, mutta se on harvinaisempi Lapissa. Ahomansikkaa hyödynnettiin ruoanlaitossa ja leipomisessa ahkerasti vielä 100 vuotta sitten, mutta nykyään moni kulkee metsäpolulla vain sen ohi. Tähän vaikuttaa suurelta osin se, että nykyään moni käy poimimassa puutarhamansikoita. Harva myöskään tietää lähimetsien parhaita ahomansikkapaikkoja. Näin kasvin marjat (0,5-1 cm) jäävät todellisten luontoihmisten herkuiksi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.03.2009
Tammi- helmikuun aikoihin saattaa taas moni ihmetellä iltahämärissä jäälle suuntaavia kalamiehiä. Kyseessä ovat mateenpilkkijät, jotka otsalamput vilkkuen kerääntyvät samoille vesialueille kutupuuhiin valmistautuvien mateiden kanssa. Pimeässä kalastaminen saattaa ulkopuolisen silmin vaikuttaa hieman oudolta, mutta monille intohimoisille mateenpilkkijöille keskitalvi on vuoden parasta aikaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.03.2009
Kevään pidentyvät päivät ja aurinkoiset säät saavat pilkkiväen jälleen liikkeelle. Yksi tavoitelluista saaliskaloista on harjus. Lapin läänin alueella on lukuisa määrä harjuksen pilkintään sopivia virta- ja järvivesiä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.03.2009
Kesä on parasta aikaa suutarin ongintaan. Suutarit ovat alkukesällä ennen kutua aktiivisimmillaan ja myös pulleimmillaan. Siiman päässä tempoileva useampikiloinen suutari tuo onkijalle kiehtovaa jännitystä myöhäisiin kesäiltoihin ja aikaisiin aamuihin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.03.2009
To make a long story short, my buddy, Greg, and I had booked a hunt with Backcountry Guides and Outfitters for spring bear in 2007. Four months had passed and Greg had not yet received his passport and would not be making the trip. Our 5-day hunt started the 27th of May. We were to fl y to Fort St. John, BC, and then drive south to Dawson Creek where we were to be picked up. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.03.2009
The morning air was just a touch frosty to be regulating the iron sights on the newly built 505 Gibbs. The recoil was heinous, and the old man was picking the Copenhagen out of the scope lens where the recoil from the first shot had just deposited it right out of his lip. The old man chuckled at the sight of the chew in his scope lens. The shot was dead center at 50 yards, and he knew he had to fire a couple of more shots out of the beast to be sure it was sighted in. The damn gun, at 9.5 pounds, was too light. He had built the gun for an African client. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
23.02.2009
Kansallispuistoihin voi tutustua myös avokanootilla meloen. Moni mieltää kanoottiretkeilijän vaeltelevan vesistöissä, kapealla, kannellisella, istuinaukolla varustetulla kajakilla.Sitkeässä ovat   uskomukset, vaikka Suomen merirannikkokin on melottu avokanootilla. Avokanootti soveltuu mitä mainioimmin rikkonaisten sisävesien melontaan. Avo- tai inkkarikanootti niinkuin usein nimitetään on vain matkanopeudeltaan hitaampi mutta retkeillessä on turha kiirehtiä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.02.2009
Siian pilkinnän perusteet on helppo opiskella ja saalistakin saadaan, kun siikojen syöntialueet löytyvät. Varusteet eivät paljoa maksa ja parhaat pyyntiajat osuvat yleensä hyvien kelien ajaksi. Siian pilkinnässä on kaksi varsinaista sesonkia: syyskausi ja loppukevät. Siikaa kannattaa pilkkiä kaikkialla, missä sitä vain esiintyy. Parhaat päiväsaaliit voivat olla satoja siikoja, kun huippusyönti osuu kohdalle. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.02.2009
Suomen järvet ovat pääosin sameita ja keskimäärin ruskeavetisempiä kuin muualla maailmassa. Valtaosassa vesistöitämme jää näkösyvyys alle kahden metrin. Vain kirkkaimmilla tunturijärvillämme on näkösyvyys yli kymmenen metriä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.02.2009
Hauen pilkinnässä käytettävät välineet eroavat monella tapaa perinteisessä ahvenen pilkinnässä käytettävistä. Hauen terävät hampaat ja suuri koko asettavat välineille tiettyjä vaatimuksia. Kalastuskulttuurin muuttuminen ja saaliskalojen uudenlainen arvostus tuovat uusia välineitä kalamiesten valikoimiin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.02.2009
Hauen pilkintä harrastuksena on monille uusi tuttavuus. Laji tarjoaa harrastajalleen mahdollisuuden hurjiinkin elämyksiin talvisissa väsytystaisteluissa isompaa saaliskalaa vastaan. Lukumääräisesti saalis jää yleensä ahvenen pilkintää heikommaksi, mutta saaliskalojen koko on sitäkin miellyttävämpi. Hauen pilkkijän ei myöskään tarvitse kairata hiki hatussa kymmenittäin reikiä, eikä kulkea pitkiä matkoja, kuten ahvenen pilkkijät usein joutuvat tekemään. Ehkäpä juuri tästä syystä hauen pilkintä on lisännyt viime vuosina suosiotaan melkoisesti. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.12.2008
The hunt begins, on one hot and sunny August day in the town of Deadhorse, near Prudhoe Bay and the Arctic Ocean, on the North Arctic Slope of Alaska. I patiently watch as the tires on the big jet hit the tarmac and moments later see one of my old hunting buddies Tom, Gnan from Newport, Minnesota step off the plane. The moment Tom noticed me standing just inside the airport doorway I could see a huge grin appear on his face. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.12.2008
The adventure begins, on one sunny fall day in early September 2008. After almost a year of planning my old hunting buddy John Weyer from Hudson, Wisconsin and I “Eagle Eye Gray Beard” are finally in a small bush float plane heading for trophy Bull Moose hunting country in Alaska. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
18.12.2008
Joulun lähestyessä moni miettii sopivan luontokirjan hankintaa. Valintaa helpottamaan olemme jälleen koonneet kuluneen vuoden parhaat kirjat esittelyyn. Artikkelissa esittelemme seitsemän kirjaa, jotka ovat alan tasokkaimpia teoksia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
01.11.2008
Riistasaalis 2007: Metsästyskortin lunastaneita oli tänä vuonna 307 375 kpl, joista naisia noin 5%. Näistä joka neljännes piti välivuoden. Tänä vuonna Suomessa saatiin lihaa 11 miljoonaa kiloa, josta 8 miljoonaa kiloa tulee hirvenmetsästyksestä. Hirvi on siis edelleen tärkein riistalajimme – hirviä kaadettiin noin 62 557 yksilöä. Riistasaaliin laskennallinen arvo oli yli 63 miljoonaa euroa.

Yleisin saalislaji oli nisäkkäistä metsäjänis, joita saatiin hieman yli 209 000 yksilöä. Myös supikoiria ja rusakkoja metsästettiin paljon. Edellisvuotta suurempia saalismääriä saavutettiin mm. metsäjäniksen, oravan, valkohäntäpeuran sekä karhun kohdalla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.10.2008
Olemme koonneet meille lähetettyjä metsästyskuvia, joita voi jatkossa ihailla Metsästys -osion ensimmäisessä artikkelissa. Julkaisemme tälle sivulle säännöllisin väliajoin meille lähetettyä kuvamateriaalia. Sivustolle pääsee vain parhaat kuvat, jotta Luonnossa.net -palvelun lukijoiden ei tarvitse katsella huonoa kuvamateriaalia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.10.2008
Jousimetsästystä: Useampana vuonna olimme Juhanin ja ruotsalaisten ystäviemme kanssa jahdanneet majavia Kullaalla, Porin lähistöllä vaihtelevin tuloksin Samat aikeet meillä oli tänäkin keväänä, mutta saatuamme kutsun Ilomantsiin lättähäntien perään olimme valmiita poikkeamaan kaavasta. Vaihtelu sopi myös Ruotsin Lasselle ja sovimmekin jahdista Itä-Suomeen huhtikuun lopulla. Hänelle jo pelkkä reissu Suomen itärajalle olisi elämys puhumattakaan metsästyksestä Suomen petokeskuksessa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
22.10.2008
Olemme avanneet uuden keskustelufoorumin Metsänhoito-osion yhteyteen. Tavoitteenamme on saada foorumi hiljalleen käynnistymään seuraavien kuukaisien aikana. Foorumin ensimmäinen versio on jo nähtävissä. Osallistu keskusteluun ja vaikuta foorumin rakenteeseen kirjoittamalla meille palautetta. Tutustu foorumiin --->
-----------------------------------------------------------------
21.10.2008
Osa erirakenteista kasvatusta vastaan esitetystä kritiikistä perustuu väärinkäsityksille ja vanhan harsintajulkilausuman aiheuttamiin pelkoihin. Toisaalta erirakenteisen jatkuvan kasvatuksen yleistymiselle on jarruttajia myös tutkijoissa, koska menetelmän soveltamisesta Suomessa on toistaiseksi melko vähän tutkittua tietoa. Menetelmän etuja tämä ei tietenkään vähennä, mutta on selvää, että mitä parempaan taloudelliseen tulokseen erirakenteisella kasvatuksella voidaan päästä, sen houkuttelevammaksi se tulee. Tieto kuitenkin lisääntyy nopeasti ja erirakenteisen metsänhoidon kaupallistakin neuvontaa on suomalaiselle metsänomistajalle tarjolla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.10.2008
Erirakenteisessa metsässä on nimensä mukaisesti samassa metsikössä erikokoisia ja -ikäisiä puita. Hakkuut suoritetaan poimimalla puita eri kokoluokista ja suurin kokoluokka lähes kokonaan. Tällaisen puunkasvatustavan tarkoituksena on säilyttää metsä jatkuvasti peitteellisenä ja käyttää hyväksi metsien luontaista taimettumista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.10.2008
Ennen laajamittaista paperiteollisuuden kehittymistä 1900-luvun alussa yleisenä metsänhoitomuotona Suomessa oli harsinta eli suurten arvopuiden selektiivinen poisto. Harsintaa oli monenlaista taitavasta metsien erirakenteisesta kasvattamisesta aina välinpitämättömämpään toimintaan. Jälkimmäisessä metsästä hakattiin lähinnä tarvepuut, sillä kaato ja kuljetus oli vaivalloista. Tämän johdosta metsiin jäi paikoin huonokuntoisia puita sekä ylitiheitä ryhmiä, jotka haittasivat toistensa kasvua. Metsistä tuli tällöin heikkolaatuisempia ja näin harsinta yleisnimenä sai huonon metsänhoidon maineen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.10.2008
Taimikon hoitamisen tulisi kuulua nykyään jokaisen metsänomistajan perusosaamiseen. Raivaussahan käyttäminen ei ole vaikeaa ja sen kanssa työskentely on itseasiassa turvallisempaa kuin moottorisahan kanssa. Entisajan risusavotat takasivat tuleville sukupolville hyvät metsät ja nykyäänkin taimikon hoitaminen nopeuttaa puiden kasvua, jolloin puut pääsevät järeytymään nopeammin. Taimikon hoitamisen voi jättää myös ammattilaisen tehtäväksi, mutta raivaussahan käyttöön saa tarvittaessa myös Metsäkeskukselta muutaman päivän mittaista koulutusta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.09.2008
Moottorisahan huolto on tärkeää, jotta saha pysyy turvallisena ja kunnossa. Päivittäisellä huollolla varmistetaan se, että sahaa voidaan käyttää seuraavanakin päivänä. Kuinka usein sitten sahaa tulee huoltaa? Tämä riippuu täysin sahan käyttömäärästä, mutta esimerkiksi ketjun viilaamisen tulisi tapahtua aina polttoainetta täyttäessäsi. Myös ketjun kireyden tarkistus ja säätäminen tulee tehdä samalla. Huoltotoimet voidaan jakaa päivittäiseen ja viikoittaiseen huoltoon. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.08.2008
Olemme arvioineet Suomi Kuvaa -kilpailuun osallistuneita luontoaiheisia kuvia. Ensimmäisestä karsinnasta jatkoon pääsi noin 310 valokuvaa. Kilpailu päättyi 10.8.2008. Kiitämme kaikkia kilpailuun osallistuneita luontokuvaajia. Kilpailun voittaja, Janne Tolonen, teki kilpailun uuden piste-ennätyksen. Tässä kisan voittajat: Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.08.2008
Kotimaista huippulaatua: Antarctica Pro 3 -teltta on Haltin malliston ehdoton lippulaiva. Se on osa Haltin Grade VII -sarjaa, jonka tuotteet on suunniteltu kestämään ankarimmissakin olosuhteissa. Tämä neljän vuodenajan tunneliteltta tarjoaa käyttäjälleen huippuunsa vietyä toiminnallisuutta ja kestävyyttä. Silti teltta on erittäin kevyt (4 kg) ja mukava käyttää. Pakkauksen painoa on osattu karsia juuri oikeista paikoista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.08.2008
Olemme toteuttaneet Eläimet -nimisen osion Luonnossa.net -palvelun sivuille. Vuoden 2008 aikana tulemme toteuttamaan montakymmentä uutta artikkelia, jossa esittelemme Suomen eläimiä. Tässä vaiheessa sivuilla on artikkelit seuraavista eläimistä: ahma, kettu, susi, ilves, rupisammakko, viitasammakko, hiiri ja sisilisko. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.08.2008
Ahma (osma, kamppi) on Euroopan suurin näätäeläin. Täysikasvuinen ahma voi painaa jopa 30 kiloa, olla 80 cm pitkä ja 40 cm korkea. Tämän petoeläimen häntä on keskimäärin 20 cm pitkä. Ahma on erittäin uhanalainen, sillä koko Euroopasta ja Venäjältä löytyy vain 2000 yksilöä, joista 75% elää Siperiassa. Suomessa elää vain 130-150 ahmaa, joten on hyvin epätodennäköistä törmätä sellaiseen metsässä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.08.2008
Kettu eli punakettu liikkuu pääasiassa ilta- ja yöaikaan. Päivällä se lepää pesäluolassa tai suojaisassa makuupaikassa. Se saalistaa hämärän tullen pikkujyrsijöitä (myyrät, piisamit), jäniksiä, kaloja, marjoja sekä maassa pesiviä lintuja ja niiden munia. Kettua sanotaan kaikkiruokaiseksi sillä se toisaalta syö toukkia, pihlajamarjoja, kauraa ja perhosia, mutta toisessa ääripäässä se voi saalistaa vaikka metsäkauriin. Ketun monipuolinen ruokavalio sekä hyvä sopeutumiskyky erilaisiin ympäristöihin ovat mahdollistaneet sen leviämisen kaikkialle Eurooppaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.08.2008
Susia on maassamme eniten Itä- Länsi- ja Pohjois-Suomessa. Suomessa tavatut sudet painavat yleensä 30-40 kiloa, uroksen painaessa noin 10 kiloa naarasta enemmän.  Susi on 110 - 140 cm pitkä ja sen häntä on noin 40-50 cm pitkä. Suden turkki on pohjaväriltään joko ruskeanharmaa tai kellanharmaa. Suden vatsapuoli on vaalea ja sillä on mustaa peitinkarvaa selässä sekä hännän kärjessä. Peitinkarvan suojaa sutta sateelta ja ihoa vasten oleva aluskarva puolestaan eristää ja lämmittää. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.08.2008
Ilves liikkuu lähinnä illalla ja yöllä, joten päiväsaikaan siihen harvoin törmää. Ilves on usein päivämakuulla, mutta valpastuu aina havaitessaan jonkun lähestyvän. Luonnonvaraisen ilveksen näkeminen on luontovalokuvaajalle harvinaista herkkua. Suomessa on alle 1400 ilvestä. Hämärissä tapahtuvan saalistuksen kohteena ovat pikkujyrsijät, teeret, metsot, jänikset, porot, valkohäntäpeurat sekä metsäkauriit. Saalinsa ilves yllättää äänettömän hiipimisen jälkeen parilla loikalla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.08.2008
Sisilisko on hyvin yleinen ja laajalle levinnyt matelijalaji. Se voi kasvaa 20 senttimetrin pituiseksi ja sen pituudesta hieman yli puolet on häntää. Sisilisko on kuuluisa siitä, että se voi irrottaa harhauttaakseen häiritsijäänsä. Irronnut häntä jää sätkimään paikalleen. Häntä kasvaa ajan kuluessa takaisin, mutta sisilisko on menettänyt tärkeän ravintovarastonsa. Hännän menettäminen juuri ennen talvehtimista voi olla kohtalokasta. Sisilisko on rauhoitettu, joten sitä ei saa ottaa lemmikiksi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
07.08.2008
Rupikonna eli rupisammakko on saanut nimensä sen ihossa olevista nystyröistä, joita kutsutaan yleisesti ruviksi. Rupikonna on olemukseltaan kookas ja sen lyhyissä takajaloissa on räpylät. Pimeässä liikkuvalla rupikonnalla on uskomattoman tarkka lähinäkö. Tämä johtuu siitä, että sillä on kymmenen kertaa valoherkemmät silmät. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
06.08.2008
Tomaattihaperon kirkkaan punainen lakki on 3-9 cm leveä. Nuorilla yksilöillä lakki on aluksi kupera, mutta muuttuu nopeasti laakenevaksi ja lopulta kuoppakeskustaiseksi. Tomaattihaperon löytää lehtomaisista kuusisekametsistä, purojen ja kosteiden alueiden varsinlta sekä rehevistä korvista. Se viihtyy koivun lähellä ja parhaat poiminta-ajat liikkuvat elo-lokakuun välillä. Etelä-Suomeen laji ilmestyy jo heinäkuun alussa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.08.2008
Suomalaisten sammakontunnistustaidot ovat aika heikot, joten harva on koskaan edes kuullut viitasammakosta. Viitasammakon selkäpuolen väritys vaihtelee harmaan, ruskean ja kellertävän eri sävyissä. Selässä on usein myös tummia laikkuja. Vatsapuoli on tasainen, vaalea ja kyljessä usein keltaista. Lajilla on ulkonevat silmät ja laikukas kurkku. Viitasammakko viihtyy kosteiden alueiden lähellä ja vesi on tärkeässä roolissa myös lisääntymistä ajatellen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
04.08.2008
Keltahapero viihtyy kosteilla alueilla yleensä koivikon tai rämeen lähellä . Sen heltat ovat kolotyvisiä ja kalpean valkoiset, lakki kirkkaan keltainen ja jalka valkoinen. Jalka harmaantuu iänmyötä ja heltat muuttuvat lopulta ruskeapilkullisiksi. Malto on haurasta ja väriltään valkoista ja harmaantuvaa. Maku on miedon mantelimainen ja tuoksu vaatimaton. Keltahapero on erinomainen ruokasieni, mutta se on usein hyvin toukkainen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
02.08.2008
Korkeasaari (Högholmen) on suosittu eläintarha, joka sijaitsee Helsingin edustalla olevalla saarella. Korkeasaaren noin 200 eläinlajista löytyy myös muutama uhanalainen laji (esim. lumileopardi). Eläinten lisäksi löydät saarelta yli tuhat eri kasvilajia. Eläimet kiehtovat suomalaisia ja turisteja niin paljon, että vuosittain yli puoli miljoonaa ihmistä lähtee sinne virkistäytymään. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
28.07.2008
Hiiri on kasveja syövä nisäkäs, joka kuuluu jyrsijöiden luokkaan. Jyrsiminen kuluttaa hampaita kärjestä, mutta onneksi hiiren hampaat kasvat sen koko elinajan. Hiiren hampaiden etureunassa on kestävää hammaskiillettä. Jotta kasvisravinto sulaisi suolistossa nopeammin, on Jumala luonut hiirelle ison umpisuolen, jossa bakteerit hajottavat ruokaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.07.2008
Ikivanha tapa liikuttaa venettä on soutaminen selkä menosuuntaan päin. Soudettaessa rannan läheisyydessä ja ahtaissa vesissä on eduksi jos näkee hyvin eteenpäin. Tämän takia on esim. Sulkavalla kehitetty ns. vuorosoutuluokka jossa soutajia on kaksi joista toinen on perässä ja auttaa varsinaista soutajaa melalla ja näin tehden näkee kulkusuuntaan. He vaihtavat paikkaa halutessaan, siitä nimi vuorosoutu. Tällaisesta soutamisesta on myös se hyöty, että saadaan monipuolista liikuntaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
25.07.2008
My friend Peter wanted to shoot something. Not just any old buck but a special one. He also wanted to hunt this special buck in a special way.  It obviously had to be a ram or bull antelope. He also wanted to be on one of Walberg’s mountains so early in the morning that all the antelope still have to be sleeping in their overnight spots. He wanted to go on horseback to a certain place and then hunt there further on foot with a backpack including some special basic tools like rope and hunting equipment and he wanted me to go with him. Read more --->
-----------------------------------------------------------------
16.07.2008
Pieni joukko hämäläisiä kuhanuistelijoita on oppinut syyskuhan uisteluniksit. Saaliit ovat olleet erinomaisia ja mikä parasta myös suurkuha puree vaappua hanakasti. Lämpimät kesät ovat runsastuttaneet maamme kuhakannat erinomaisiksi. Suomenlahden ja Saaristomeren lisäksi hyviä kuhakantoja löytyy järviltä aina Lapin lääniä myöden. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.07.2008
Kalavesien hoitaminen on tullut tarpeelliseksi ihmisen puututtua luontaisiin ekosysteemeihin. Vesistöjen rakentaminen, jokien perkaus ja likaaminen ovat aiheuttaneet suuria muutoksia vesistöissä ja kalakannoissa. Usein myös valikoiva kalastus on huonontanut kalavesien tilaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.07.2008
Aloitimme juuri Perhoslaji -projektin, jonka tavoitteena on kuvata Suomen yleisimmät perhoset. Lisäämme hiljalleen ottamaamme kuvamateriaalia sivustolle. Tavoitteenamme on saada kesään 2010 mennessä perhoslajeille oma osio Luonnossa.net -palveluun. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.07.2008
Metsästysajat kaudelle 2008-2009 on nyt julkaistu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.06.2008
Luonnossa.net -tiimi on kesäkuun reissussa. Haluamme toivottaa kaikille Luonnossa.net -verkkolehden lukijoille iloista ja luontotäyteistä kesälomaa! Palaamme artikkeleiden pariin siis uudelleen heinäkuun puolella. Voitte esittää kesäkuun aikana meille toivomuksia uusista artikkelinaiheista. Näin saamme yhdessä kehitettyä Luonnossa.nettiä eteenpäin: luonnossanet@gmail.com
-----------------------------------------------------------------
05.06.2008
Saimme pitkästä aikaa uutta julkaistavaa World Wide Hunting -osioon, jossa tällä kertaa esittelyssä on mustan karhun metsästys Kanadassa. Artikkelin kirjoittajana toimi Todd Loewen Red Fillow Outfitterssistä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä englanninkielisen jutun parissa! Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
28.05.2008
Keto-orvokki eli kallioketo-orvokki kasvaa noin 10-25 cm korkeaksi ja se kukkii huhti-lokakuussa. Se on yleinen ainoastaan Etelä- ja Itä-Suomessa ja keto-orvokkia esiintyy kallioilla, kedoilla, tienvaarsilla, puutarhoissa, laitumilla, kuivilla pelloilla, joutomaalla sekä sorakuopissa. Keto-orvokki on 1-2 vuotinen. Sen varsi on pysty ja haarova. Teriö on tavallisesti sininen, keltainen ja valkoinen, mutta harvoin vain kelta-valkoinen. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
27.05.2008
Korvasieni on poimulakkinen sieni, joka muistuttaa paljon tippaleipää. Korvasieni on monen mielestä se kaikkein herkullisin sieni, mutta tuoreena tai väärin käsiteltynä se on hengenvaarallisen myrkyllinen (sisältää solumyrkkyjä). Korvasientä kannattaa etsiä hiekkapohjaisista havumetsistä. Kun sopiva metsätyyppi on löytynyt kannattaa alkaa etsimään korvasientä metsätyökoneiden ajourista, polkujen varsilta, hakkuualueilta tai muualta, jossa maan pintakerros on rikottu. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
25.05.2008
Haulikonpatruunoiden jälleenlataus on yleistynyt viimevuosina, koska markkinoille on tullut laaja valikoima erilaisia komponentteja ja hinnatkin ovat pudonneet siedettäviin lukemiin. Moni on aloittanut jälleenlataamisen, koska liikkeet nostavat kokoajan hintoja ja tehtailla vaihdetaan eri komponentteja lähes parin kolmen vuoden välein, jolloin patruunan ulkonäkö pysyy samana, mutta eivät ole laadultaan samanlaisia, kuin aikaisemmin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
24.05.2008
Suomessa on 116 päiväperhoslajia ja kokonaisuudessaan noin 2500 perhoslajia. Perhoset jaetaan suur- ja pikkuperhosiin. Suurperhosia ovat kiitäjät, mittarit, päiväperhoset ja yökkösten sukuiset perhoset. Suurperhosia on kokonaisuudessaan noin 1000 lajia. Pikkuperhosia ovat koisaperhoset, koikääriäisperhoset sekä muita pienikokoisia perhosia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.05.2008
MRB on aselaukku, josta moni on voinut tähän asti vain unelmoida. Nyt se on kuitenkin saatavilla myös Suomesta Kivelä Outdoorin ansiosta. Tilavaa ja monipuolista MRB-aselaukkua on hyvä kantaa selässä. Aselaukkuun mahtuu sen verran paljon tavaraa, että sen kantaminen pelkällä käsivoimalla voi osoittautua tuskaisaksi hommaksi. Onneksi valjaat ja lantiovyön saa nopeasti aselaukusta esiin ja kantaminen muuttuu hetkessä miellyttävän helpoksi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
29.04.2008
Noutajat metsästyksessä -niminen artikkeli sai tänään uuden kuvituksen, kun saimme lisämateriaalia Suomen Metsästysnoutajat ry:ltä. Parhaimmillaan ja oikein koulutettuna noutajat ovat erinomaisia ja monipuolisia metsästyskoiria. Ne täyttävät isäntiensä toiveet metsällä ja ovat samalla mitä mainioimpia perhekoiria. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.04.2008
Vuosittainen vesilintusaaliimme on eräitten arvioiden mukaan reilut 0,5 miljoonaa kappaletta. Vaikeista metsästysolosuhteista johtuen haavakkojen ja löytymättä jääneen riistan määrä on suuri. Kukaan ei ole uskaltautunut määrää julkisesti edes arvailemaan. Käsi sydämelle - jokainen voi tehdä omat arvionsa kokemustensa perusteella. Juuri näissä olosuhteissa koulutettu noutaja on korvaamaton metsästystoveri. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.04.2008
Kalan täyttämisessä voidaan käyttää monia erilaisia menetelmiä, jotka voivat poiketa toisistaan eri työvaiheissa. Joillain kalalajeilla voidaan täytettäessä käyttää omaa päätä, usein kuitenkin on tarpeen tehdä keinopää (erityisesti rasvaisille lohikaloille). Seuraavassa esittelen perinteisen kalan täyttämistavan, jossa käytetään kalan alkuperäistä päätä. Toki ahvenellekin voidaan valmistaa tekopää. Malliesimerkissä työnä on reilun kilon painoinen tummasävyinen ahven. Ahven lieneekin helpoimpia harjoitustöitä kalan täyttämistä aloittelevalle. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.04.2008
Englantilaiset kanakoirarodut on jalostettu etsimään ja seisomaan nimenomaan kanalintuja, mutta niitä voi hyvin käyttää myös vesilintujahdeissa noutavana koirana ja tottunut riistakoira seisoo kyllä jäniksetkin, vaikkeivat ne erityisesti olekaan sille ominta toiminta-alaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.04.2008
Pääkaupunkiseudun länsilaidalla levittäytyy kallioiden ja järvien pirstoma metsäseutu – Nuuksion järviylänkö. Uudenmaan yhtenäisin ja merkittävin salomaa sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.04.2008
Laikat ovat Venäjän euroopan-puoleisen osan sekä Siperian taigan ammattimetsästäjien luonnonroduista jalostettuja pystykorvaisia metsästyskoiria, joita käytetään ammattimaiseen metsästykseen. Metsästäjien koirat ovat perinteisesti olleet monikäyttökoiria ja sitä ne ovat edelleenkin, sillä alkuperämaassa Laikoja käytetään n. 40 eri riistalajin metsästykseen oravasta Siperian tiikeriin. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.04.2008
Suomenpystykorvaa käytetään pääasiassa metsäkanalintujen metsästykseen. Se on myös pienpetojen (oravan, näädän, saukon ja kärpän), vesilintujen, hirven ja jopa karhun metsästykseen soveltuva koira. Tämä koirarotu on metsästysintoinen, varsin itsenäisesti, mutta kuitenkin yhteistyöhaluisesti riistalla työskentelevä koira, joka ilmaisee riistan sijainnin haukkumalla. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.04.2008
Karjalankarhukoira on pääasiassa hirven ja karhun metsästykseen käytettävä pysäyttävä koira. Tietyt yksilöt soveltuvat myös pienriistan metsästykseen. Se on metsästysintoinen koira, joka ilmaisee riistan haukkumalla. Karjalankarhukoira työskentelee metsästystilanteessa hyvin itsenäisesti, mutta osaa silti toimia metsästäjän kanssa yhteistyössä varsin tehokkaasti. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
13.04.2008
Eberlestockin reppumallisto on saanut viime vuosina paljon kiitosta ja kunniaa lukuisissa metsästyslehdissä. Yrityksen monipuolisesta reppuvalikoimasta jokainen voi löytää itselleen sopivan mallin. Luonnossa.net -palvelun testitiimi päätti kokeilla metsästäjille suunniteltua JustOne -reppua. Tässä artikkelissa haluamme esitellä tämän nerokkaan repun kantojärjestelmää, materiaaleja sekä muita yksityiskohtia. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.04.2008
Pohjanpystykorva polveutuu luultavasti pienistä laikoista, joita Pohjoiskalotin metsästäjäväestöllä oli jo esihistoriallisena aikana. Tämä pieni metsästyspystykorvarotu on ollut olemassa vuosituhansien ajan. Luonnonvalinta on pitänyt sen hengissä, joten vain voimakkaimmilla ja tehokkaimmilla on ollut mahdollisuus jatkaa sukua. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.03.2008
Yli miljoona suomalaista käy ulkoilemassa Nuuksiossa vuosittain. Kansallispuiston komeat erämaisemat ja hyvä sijainti innoittaa pääkaupunkiseudun retkeilijät liikkeelle vuosi toisensa jälkeen. Nuuksion lähettyvillä on myös lukuisia suosittuja ulkoilualueita. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
18.03.2008
Lintulajit -projekti etenee jälleen ja tällä kertaa julkaisimme kuvamateriaalin Varikset -osioon. Jatkoa on luvassa lähipäivien aikana, jolloin kuvituksen saavat Rastaat ja rastasmaiset -osio sekä Tiaiset ja tiaismaiset -osio. Tulevien artikkeleiden kuvistus on valmiina huhtikuun puoleenväliin mennessä. Tämän jälkeen keskitymme tuottamaan tekstiosuudet kustakin lintulajista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.03.2008
Inari on vienyt jokaisen kalastusta harrastavan sydämen, ja niin se on tehnyt myös Allun kohdalla. Allu aloitti kalastuksen vuonna 1994, ja ensikerta Inarilla oli vuonna 1998. Ensikosketus Inarin karuihin ja koskemattomiin maisemiin tuntui kuin ensirakkaudelta. Kiitos suojelun, vesi on helmeilevän kirkasta. Vieri vieressä on saaria kuin hilloja hyvällä suolla, mutta löytyy Inarilta myös suuria selkiä jossa toista rantaa ei erota ja veden syvyys laskee parhaimmillaan jopa 100 metriin. Mikäpä siinä on kalastajan olla, kun jokainen reissu Inarille tuo jotain uutta ja mielenkiintoista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.03.2008
Ensimmäinen lasten ja nuorten Valtakunnallinen pilkkipäivä järjestetään 29. maaliskuuta. Sen tavoitteena on esitellä pilkkimistä monipuolisena koko perheen harrastuksena sekä tutustuttaa osallistujat pilkinnän saloihin, turvalliseen jäällä liikkumiseen ja pilkintään liittyvään aktiiviseen liikuntaan. Pilkkipäivä on nimensä mukaisesti suunnattu lapsille, nuorille ja perheille. Alueellisia tapahtumia järjestetään ympäri maata. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.03.2008
Vene 08 Båt -messuilla oli jälleen paljon aloittelijoille suunnattua informaatiota. Aihealueet voisi jakaa neljään ryhmään: veneily, kalastus , melonta sekä sukellus. Tänäkin vuonna Helsingin messukeskus veti lähes 90 000 kävijää ja samalla saatiin veneilykausi virallisesti avattua. Myös lapset otettiin hienosti huomioon ja moni pääsikin kokeilemaan sukeltamista turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä kokeneiden kouluttajien kanssa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.03.2008
Venevuokraus Suomessa on tullut yhä suositummaksi keinoksi päästä purjehtimaan kotoisilla vesillä. Vuokrausinnostukseen löytyy monta syytä: muiden vapaa-ajan harrastusten kasvu, huolettomuuden tunne ja tietenkin vielä se rahakysymys. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.03.2008
Haave suuresta lohesta ajaa keväisin joukon uistelijoita tavoittelemaan Perämerta kohden vaeltavia lohiparvia. Kalastajien joukko ei ole suuri, mutta sitäkin innokkaampi. Lukuisat kalattomat reissut ovat karsineet hätäisimmät kalastajat joukosta. Tärppejä tulee harvakseltaan, mutta saalis voi olla komea. Tyypillisimmät saaliskalat painavat 4-10 kiloa, mutta mahdollisuus suurempaankin saaliiseen on olemassa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.03.2008
Videosara on viitasaarelainen elokuva-alan yritys, joka on erikoistunut tuottamaan elämyksellisiä erä- ja luontoelokuvia. Yrityksen takana on yksi mies, Arttu Kotisara, joka vastaa elokuvien toteutuksesta niin käsikirjoituksen, ohjauksen kuin suurelta osin kuvaustenkin osalta. Monipuolinen valikoima takaa sen, että jokainen metsästäjä löytää itseään kiinnostavan erä- tai metsästysvideon. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.03.2008
Erikoistoimittaja Harri ”Kala” Matikaisen kalastusaiheisia artikkeleita voi nyt lukea Kalastus -osion puolelta. Samalta sivulta löytyy seuraavat jutut: Mauritiukselle marlinkisaan, Lapin miehet miljoonapilkissä, Tosi kalavale, Pilkkipiisami, Keijon ja Matin lohensoutu sekä Ensijäiden rautuja. Tutustu myös kalahartsan Kaamoshirviä ja kalajuttuja -kirjaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.03.2008
Gaula on hienon hieno joki keski-Norjassa, alkaen läheltä Ruotsin rajaa ja laskien vetensä viimein Trondheimin kohdalta Atlantiin. Joki on moni -ilmeinen ja yksi Norjan parhaista lohijoista. Lohen nousu pysähtyy Eafosseniin n. 40 kilometrin päähän Störenin kaupungista ylävirtaan. Eafossen on liian korkea koski lohen nousta. Siitä alaspäin n. pari kilometriä on muutaman metrin korkuinen Eggafossen, josta lohi nousee. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
07.03.2008
Hauen perhokalastus on viime vuosina nostanut lähes räjähdysmäisesti suosiotaan. Kiitos ilmeisesti muutaman pioneerin, joiden kiinnostavia artikkeleita tuosta mielenkiintoisesta kalastuksen muodosta olemme saaneet alan lehdistä lukea. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
06.03.2008
Inarijoki on Tenojoen latvahaara jonka nimi muuttuu Tenoksi Karasjoen alapuolelta, muutama kilometri Karigasniemestä pohjoiseen. Se on keskikokoinen joki joka sopii erinomaisesti perhokalastukseen ja on helposti kalastettavissa ja kahlattavissa. Inarijokeen nousee runsaasti tittiä ja runsasvetisinä vuosina myös jonkin verran isompiakin lohia. Sen vesi on erittäin kirkasta, juomakelpoista jopa sellaisenaan. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.03.2008
Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) pilkkikilpailuiden sääntöjen mukaan jokaisella kilpailijalla on oltava mukanaan jäänaskalit. Sääntö on ollut voimassa vuosikymmeniä. SM-tason kilpailuissa ei hukkumisia ole tapahtunut, sillä kilpailujärjestäjät tutkivat kilpailualueen huolellisesti ja merkitsevät vaaralliset kohdat. SVK korostaa sitä, että pilkkikilpailujen ja muun talvisen kalastuksen tulee olla mukavaa ja turvallista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
05.03.2008
Tulevana sunnuntaina järjestetään pilkinnän SM-kilpailut Vääksyssä Vesijärven Kajaanselällä. SM-pilkkikisat järjestetään jo kolmannen kerran samalla kilpailualueella Päijät-Hämeen Kala-miespiirin toimesta . Ensimmäisen kerran kisailtiin vuonna 1974 ja seuraavan kerran vuonna 1992, jolloin saavutettiin kaikkien aikojen osallistujaennätys, 6751 kilpailijaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
04.03.2008
Kun ammuntaa tai metsästystä harrastava tekee omat patruunansa, hän voi lisätä aseensa käyttöikää jopa muutaman vuoden. Tämä toki vaatii sen, että itseladatuissa patruunoissa käytetään hyviä komponentteja. Artikkeli julkaistiin pari kuukautta sitten, mutta nyt siihen on saatu myös kuvamateriaalia jälleenlatauksen eri vaiheista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
29.02.2008
Uusi yhteistyökumppanimme esittäytyy: Sesonki.fi on kotimainen laadukkaiden vapaa-ajan tuotteiden nettikauppa. Sesonki tarjoaa huipputuotteet mm. kotiin, liikenteeseen, puutarhaan ja retkeilyyn. Tuotevalikoimasta löytyy paljon elektroniikkaa sekä Haltin vaatteita. Verkkokaupasta löydät luonnossa liikkujalle tärkeitä varusteita kuten: käsivalaisimet, PMR446 -radiopuhelimet, GPS -laitteet, kiikarit, etäisyysmittarit sekä alan parhaat termarit. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
28.02.2008
Ennätyskalarekisteriin tuli 12 uutta Suomen ennätystä. Vuonna 2007 Suomesta pyydettyjen ja ennätyskalalautakunnalle ilmoitetun 12 ennätyskokoisen kalalajin joukossa on kolme uutta lajia: liejutokko, meribassi ja venäjänsampi. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
27.02.2008
Pauli Nurminen kertoo Metsänhoito -osiossa tällä kertaa metsän lannoituksen tärkeydestä. Viime vuosina taas lisääntymään päin oleva metsänlannoitus on osa kannattavaa metsänhoitoa. Lannoitus on kangasmaiden varttuneissa puustoilla tuottavaa ja osalla turvemaita jopa puuston hyvän kasvun ”henkivakuutus”. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
26.02.2008
“Jos metsästäjä suunnittelee tekevänsä peuran päästä sarvitrofeen, niin täytyy muistaa ettei lopetuslaukausta ammuta päähän”, neuvoo kokenut eläintentäyttäjä Aki Hohkuri. Sarvitrofeen teko alkaa pään nylkemisellä, jonka jälkeen sahataan silmän alareunasta kallo oikean malliseksi. Artikkelin kautta saat kaikki tarvittavat ohjeet, jotta voit kokeilla itse trofeen tekoa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
21.02.2008
Kun päätät aloittaa purjesurffauksen muista pitää jalat turvallisesti maassa. Kuuntele aina ohjeita ja neuvoja, äläkä yliarvioi omia taitojasi . Hyvää perusinfoa turvallisuudesta saat varmasti rannaltakin, mutta jos olet yhtään epävarma, älä epäröi kysyä esimerkiksi lähimmästä surffi- tai purjehduskoulusta lisätietoa. Lisäksi paikallisesta surffikoulusta on se hyöty, että pääset useimmiten siellä kokeilemaan varusteita ennekuin hankit omat välineesi. Käymme nyt hieman tarkemmin lävitse välineisiin liittyvää turvallisuutta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
20.02.2008
Artikkelissaan Oulun eläinmuseon Atte Lahtela kertoo vaihe vaiheelta kuinka fasaani täytetään. Samaa menetelmää voi hyödyntää monen muunkin riistalinnun kohdalla. Linnun nylkemistä varten tarvitaan seuraavia välineitä: preparointiveitsi, sakset ja pinsetit. Perunajauhoa tai sahanpurua kannattaa käyttää nylkemisen aikana sitomaan verta ja rasvaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
19.02.2008
Natural Killers eli Pedot lähikuvassa on opettavainen ja mukaansatempaava DVD-sarja, jossa esitellään maailman vaarallisimmat pedot lähietäisyydeltä. Jokaisen DVD:n sisällä on myös opaskirja, jossa kerrotaan lisää elokuvan pedon levinneisyydestä, elinympäristöstä ja ravinnosta. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
18.02.2008
Säyne, jota myös säynäväksi kutsutaan, aloittaa keväisen kutunousunsa pikkupuroihin jäiden lähdettyä huhtikuun lopulla, viikko tai puolitoista ennen vappua. Tällöin on oiva mahdollisuus laajentaa kalastusharrastustaan antoisaan ja mielenkiintoiseen puro-ongintaan, jossa saalissäyneet eivät ole ihan pikkurääpäleitä, vaan niiden koko on puolesta kilosta pariin kiloon. Artikkelin on kirjoittanut ja kuvittanut Jaana Vetikko. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
17.02.2008
Matalissa vesissä mormuska on tehokas viehe, joka antaa kalaa silloinkin, kun tasapaino- tai pystypilkillä kalastava ei saa merkkiäkään syöntihaluttomista kaloista. Mukavinta mormuskointi on alkutalvesta ja keväällä, jolloin kovat pakkaset eivät haittaa ohuiden siimojen kanssa pelaamista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
16.02.2008
Olemme solmineet yhteistyösopimuksen Suomen Vapaa -ajankalastajien Keskusjärjestön kanssa, jonka ansiosta alamme julkaisemaan heille uutta Kalastustieto -nimistä osiota. Yhteistyön kautta saamme jatkossa julkaistavaksi lukuisia asiantuntijoiden toteuttamia kalastusaiheisia artikkeleita. Kalastus -osio on aina ollut yksi Luonnossa.net -palvelun suosituimmista osa-alueista, joten uudet artikkelit ovat aina tervetullut lisä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
15.02.2008
Variskaaveiden tekoon tarvitset puolikyyhkykaaveen, uretaania, maalia ja vahaa. Käytä vahaa tai jotakin muuta toimivaa ainetta tehdäksesi kaaveen sisäpinnasta sellainen ettei uretaani pääse tarttumaan siihen. Tällöin tuleva variskaave on huomattavasti helpompi irrottaa kyyhkykaaveesta. Itse porasin kyyhkykaaveeseen reiät kaaveen alareunaan molemmin puolinjosta saa esimerkiksi rautalangalla ”kiristettyä” kaavetta hiukan kapeammaksi ettei se leviä samalla kun uretaani laajenee. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
14.02.2008
Miten spinni, kärrynpyörä, hontto, liittyvät melontaan? Nimitykset ovat virtaavan veden terminologiaa. Omaa tietämystä ja lajiin tutustumista helpottavat lukuisat erilaiset melontatapahtumat. Tapahtumia kannattaa mennä seuraamaan ja kulkea kaikki aistit herkkänä. Kuuntelemalla ja katselemalla voi saada paljon hyödyllistä tietoa. Osallistumalla itse suoritukseen saa turvallisen melontakokemuksen, kohtuullisella osallistumismaksulla joka monesti pitää sisällään myös ruokailun. Pääkaupunkiseudulla järjestetään lukuisia jo perinteisiä melontatapahtumia vanhimmilla ikää on jo peräti 30-vuotta. Lue lisää - -->
-----------------------------------------------------------------
13.02.2008
Retki-, kunto- ja virkistysmelonta asettavat harrastajalleen hyvin erilaiset vaatimukset niiden edellyttämien kestävyys- ja voimavaatimusten suhteen. Retkimelonnassa hallitsevana tekijänä voidaan pitää melonnan pitkää kestoaikaa, kuntomelonnassa edellistä suurempaa melontanopeutta sekä virkistysmelonnassa varsin vähäistä rasitustasoa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
12.02.2008
”Huonosti nukuttu yö takana pakkasimme mieheni kanssa pakaasit ja koirat autoon. Koiriemme pettymykseksi heidän kyytinsä loppui koirahoitolan pihalle eikä metsästysreissulle toisin kuin meidän, sillä olimme lähdössä toiselle jousimetsästysreissullemme Ranskaan ruotsalaisten ystäviemme kanssa. Rankassa jäkkäränjännittäjiä on yli 11.000 ja kaikki riistaeläimet ovat jousiaseelle sallittuja. Puolet porukasta käyttävät teknisempää taljajousta ja toinen puoli perinteisimpiä pitkä- ja vastakaarijousia.” Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.02.2008
Teeren täyttö: Ampumisen jälkeen kääri kuollut teeri siististi esim. sanomalehteen ja laita mahdollisimman nopeasti pakkaseen. Jos haluat täytättää teeren, niin toimita se mahdollisimman nopeasti eläintentäyttäjälle. Hän voi nylkeä teeren heti, niin saat lihat mukaasi, kahvit juotuasi. Hätätapauksessa, jos et saa lintua heti kylmään, voit ottaa suolet pois varovasti tekemällä lyhyen viillon peräaukosta rintalastaan päin. Ota vain suolet pois, kaikki muut saa jäädä. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.02.2008
Hunting World Wide -osio saa pitkästä aikaa uutta materiaalia. Tällä kertaa metsästyksen kohteena on muulipeura eli mustahäntäpeura (Mule Deer). Tämä komea riistaeläin elää Luoteis- ja Keski-Amerikan ruoho- ja metsämailla. Muulipeura on poromme lähisukulainen ja kuuluu peurojen alaheimoon. Painoa muulipeuralla saattaa olla yli 120 kiloa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
09.02.2008
Karhunkaatoretkellä Kuusamon maisemissa. Tarkoitus oli laskea paikallisia koskia ja nauttia mukavasta seurasta. Ajatus kuulosti sen verran houkuttelevalta, että päätin lähteä mukaan kokeilemaan rajojani keväisissä kuohuissa. Matka kului kuin siivillä uusiin ihmisiin tutustuessa. Into oli kova koko ryhmällä ja varsinkin meitä ensikertalaisia vähän jännitti miten omat taidot riittävät. Usko omiin kykyihin oli kuitenkin vahva! Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.02.2008
Viime vuoden puolella julkaistu Valtijoen melontareissu saa jatko-osan , jossa saavutaan Porojärvelle sokaisevaan auringonpaisteeseen. Valtijoki elämyksineen oli jäänyt taakse. Edessä on Poroeno ja Lätäseno kuuluisine koskineen. Kai Lindqvistin aiempi artikkeli palkittiin vuonna 2007 yhtenä parhaimmista. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
27.01.2008
Onnistuneen riistalaukauksen jälkeen kannattaa toimia seuraavasti jos haluaa eläimen täytettäväksi: Soita valitsemallesi eläintentäyttäjälle ja kysy haluaako hän eläimen tuoreena vai pakastettuna. Jos kyseessä on vatsaosuma, niin pese vatsahapot ja veri kylmällä vedellä pois tai pyyhi lumella. Laita ampumareikään jokin tukko esim. talouspaperia. Jos toimitus täyttäjälle ei onnistu heti laita ilves muovipussiin ja pakastimeen. Ilveksen täyttö voidaan tehdä monella tavalla. Lue lisää - -->
-----------------------------------------------------------------
26.01.2008
Olemme kuluneen viikon aikana tehneet jälleen rakennemuutoksia Luonnossa.net -palveluun. Lisäsimme navigointiin Lintulajit -osion sekä Aseet ja patruunat -osion. Tämän lisäksi useiden osioiden nimet ovat vaihtuneet. Esimerkiksi Metsästäminen osio on nyt nimeltään Metsästys. Vastaavanlaisia muutoksia on tehty paljon ja näillä muutoksilla pyrimme viemään sivustoamme sellaiseen suuntaan, että Googlen hakukoneet löytäisivät Luonnossa.net-palvelun entistä paremmin. Etusivulle --->
-----------------------------------------------------------------
14.01.2008
Kanoottia käytettäessä siihen tulee erilaisia käytön jälkiä. Naarmut ja kolhut ovat yleensä osoitus harrastusvälineen käytöstä, eivätkä useimmiten aiheuta toimenpiteitä. Joskus korjaustarvetta ilmenee, mutta yleisimmät viat ovat suhteellisen helppoja korjata, kunhan muutama perusasia on selvillä. Korjauksen pystyy myös suorittamaan kohtuullisessa ajassa, mutta mikäli viimeistelyssä pyritään alkuperäiseen ulkonäköön on aikaa varattava runsaasti. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
11.01.2008
Lukijat kirjoittavat -osioon voi jälleen lähettää uusia artikkeleita erilaisista retkistä. Tässä uusimmassa artikkelissa Juha Heikkilä kertoo perheensä viikonloppuretkestä Espoon edustan saarelle. Ulkoilusaaria löytyy Suomesta monia ja kannattaakin käydä kaupunkien omilla sivuilla lukemassa lisätietoja mahdollisista retkeilykohteista. Näin tiedät ennakkoon löytyykö saarelta veneelle kiinnityslenkkiä tai vaikka tulentekopaikkaa. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
10.01.2008
Julkaisimme tänään uuden Sienestys -osion. Sienestys -osiota tulemme kehittämään jatkossa uusilla artikkeleita. Myös Sienilajit -projekti jatkuu aktiivisena vuoden 2008 ajan. Koossa on vasta 60-70 lajiesittelyartikkelia ja tavoitteenamme on julkaista uusia artikkeleita lähes saman verran tulevan sienestyskauden aikana. Lue lisää --->
-----------------------------------------------------------------
08.01.2008
Ilmasto lämpenee, melontakausi pitenee. Jääpeitteellinen aika suomen sisävesilläkin on lyhentynyt 1900 -luvulla noin 2viikkoa. Seuraavan 100 vuoden aikana erilaiset ympäristötutkimukset arvioivat lämpötilan nousevan 2 – 6 ºC. Lämpenemisestä huolimatta melojan on edelleen kiinnitettävä huomiota pukeutumiseensa. Vaikka melontalenkille lähtiessä ilma on lämpöasteiden puolella, saattaa se palatessa olla jo runsaasti pakkasella. Lue lisää --->

Arkisto
Tästä linkistä pääset lukemaan vuosien 2001-2007 aikana toteuttamamme artikkelit. Lue lisää --->

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin