 |
|
|
|
|||||||||||
 |
||||||||||||||
|
Teerijahti alkaa tuttuun tapaan syyskuun kymmenes päivä ja kestää lokakuun loppuun saakka. Teertä voi metsästää hiipimällä, koiran kanssa, teeren kuvilla tai matkimalla sen ääntä: “Ku-ku-kurrrrr”. Suomessa ammutaan vuosittain 100 000 - 200 000 teertä. Teeri on monen metsästäjän mielestä kaunein metsäkanalintumme. Teerikukon lyyrapyrstö ja sinimusta höyhenpuku on komea näky. Naaras on huomattavasti vaatimattomamman näköinen ja väriltään ruskeankirjava.
Aiemmassa teeriartikkelissa kirjoitimme metsästystekniikoista, teeren äänen matkimisesta, uhkatekijöistä sekä teerikannasta. Pyrimme tämän toisen artikkelin kautta antamaan lisää tietoa teeren metsästyksestä ja välttämään jo käsiteltyjen asioiden toistoa. Metsästystekniikat ovat samat kuin metsonkin kohdalla, mutta teeren ampuminen kuvilta tuo mukavan lisän jahtiin. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Teertä kuvilta Teeri on kooltaan fasaanin kokoinen lintu. Teeret syövät marjoja ja varvunlehtiä. Talvella sen ravintona ovat koivun urvut sekä männyn vihreät kävyt. Latvapuissa ruokaileva teeri on loistava metsästyskohde luodikolla ammuttaessa. Teeren kuvat asetellaan puiden kärkeen tai maahan, jolloin ne viestittävät hyvästä ruokailupaikasta. Kuvat viedään paikoilleen jo varhain aamuyöstä ja metsästäjät jäävät odottelemaan aamun ensimmäisiä teeriä. Mukana metsästäjällä kannattaa olla haulikko sekä luodikko.
Mikäli tiedät suon-, hakkuualueen- järven- tai viljelymaan reunan, jossa käy lähes päivittäin teeriparvia, tiedät samalla myös loistavan paikan asetella houkutuskuvia eli bulvaaneja. Tarkkanäköinen teeri huomaa tummat teerihahmot jo kaukaa ja tulee niistä uteliaaksi. Teeri usein lentääkin kaaveiden luo ja mikäli houkutuskuvat on oikein aseteltu ja riittävän aidonnäköisiä, se suurella todennäköisyydellä laskeutuu niiden lähelle puun latvaan tai maahan. Kokenut teerenmetsästäjä käy aamulla ja illalla 2-3 tuntia jahdissa ja saa usein myös pari teertä ammuttua. Nuoremmat metsästäjät kiipeävät puuhun laittamaan houkutuskuvia paikoilleen, mutta iäkkäämpi metsästäjä säästelee voimiaan ja laittaa teerenkuvat seipäiden päähän. Teerenkuvat tuodaan repussa tyhjinä ja 4-6 metriä pitkät seipäät on usein valmiina odottamassa hyvän teeripaikan reunalla. Mahdollisimman suorat seipäät on tietenkin tehty oman metsän suorista ja kapeista puista. Teerenkuvat täytetään metsästyspaikalla ja työnnetään seipäiden päähän. Seipäät laitetaan nojaamaan sopivan pituisia koivuja vasten. Koivujen tulee olla lähes seipäiden pituisia.
Kulkien ja karkottaen Alkusyksystä metsässä äänettömästi etenevä metsästäjä pääsee usein lähelle yksittäistä teertä tai pientä parvea. Erityisesti mustikka- ja vapupaikat ovat erinomaisia alueita ruokailevan teeren yllättämiseen. Mutkitteleva metsätie ja oikeasta suunnasta puhaltava tuuli voi auttaa metsästäjää pääsemään ampumaetäisyydelle teerestä. Metsätiellä ja -poluilla kulkiessa on liikuttava hitaasti ja aika ajoin pysähdellen. Kun tie on kuiva, voi metsästäjä jättää kenkänsä metsästyskämppään ja lähteä muutamalla sukkakerrastolla hiipimään metsätietä pitkin. Laki toki kieltää ampumisen, mikäli lintu tai metsästäjä on metsätiellä. Hyvät metsäkanalintupaikat tunteva jahtimies osaakin valita oikean kohdan poiketa metsätieltä metsään. Mikäli lintu paljastaa tätä ennen liikkumisellaan tai ääntelyllään sijaintinsa, pääsee metsästäjä vieläkin helpommalla. Loppulähestyminen on tehtävä äärimmäisen varovaisesti. Koirattomalle jahtimiehelle tämä on erinomainen metsästystekniikka. Tarkoituksena on siis liikkua päivän mittaan erialueilla esimerkiksi metsäpolkuja pitkin ja ampua lentoon nousevia teeriä. Teeret valitsevat kuitenkin usein ruokailupaikakseen alueen, josta sillä on hyvät tarkkailumahdollisuudet lähiympäristöön. Teertä pääsee näin ollen vain harvoin yllättämään. Liian tiheässä metsässä se ei viihdy, vaan se tarvitsee tilaa lentoon lähtöä ajatellen. Noutava koira on tässäkin metsästysmuodossa hyödyksi. Myös suon reunaa pitkin käveleminen voi tuottaa halutun tuloksen.
Metsästys seisovalla lintukoiralla Teertä metsästetään paljon haukkuvalla lintukoiralla. Tämä metsästysmuoto on todella jännittävä ja sillä on pitkät perinteet Suomessa. Koira etsii teeren ja alkaa haukkumaan puuhun lentänyttä lintua. Teeren keskittyessä koiran haukkuun metsästäjä lähestyy varoen kohti ampumatilannetta. Lähestyminen saattaa epäonnistua, kun metsästäjä tulee huomatuksi tai kun teeri päättää lentää vähän matkan päähän. On haasteellista etsiä teertä koiran yläpuolella olevista puista. Kun matalana ryöminyt metsästäjä havaitsee puussa oleva teeren, on toimittava nopeasti. Onnistumisen ja epäonnistumisen välillä kyse on sekunneista. Jos teeri pääsee karkuun ennen laukaisua, koira etsii sen taas ja aloittaa haukun uudelleen. Mikäli metsästäjä ampuu ohi, on syytä antaa teeren hieman rauhoittua. Ohilaukauksen jälkeen teeri on hyvin varovainen. Puuhunhaukkujia eli haukkuvia lintukoiria ovat suomenpystykoira sekä pohjanpystykorva. Nämä pohjoismaiset rodut ovat erinomaisia koiria teeren metsästykseen. Ampumatilanteeseen päästyään metsästäjä voi ottaa tukea esimerkiksi puusta. Tällaisissa tilanteissa aseena on hyvä käyttää yhdistelmäasetta. Vaikka aseessasi on vain yksi patruuna kumpaakin lajia, se riittää täysin. Haulipiipun tulisi olla kaliiberiä 12 ja luotipiipun .22 Hornet on erinomainen valinta. Teerijahdin alkupuolelle lähes kaikki teeret ammutaan haulikolla, mutta myöhäissyksyllä luotiase toimii parhaiten Pohjois-Suomen mäntykankailla. Metsästys liikkuvalla koiralla on hyvää kuntoilua myös metsästäjälle. Mukaan saa varata juomarepun ja hyvät eväät. Kun ruokailevat linnut havaitsevat koirat ne yleensä lentävät 200-400 metriä ja istuvat puuhun tarkkailemaan tilannetta. Tarkan kuuloaistin omaava koira tietää minne teeret laskeutuivat, joten sillä on nyt kiire niiden luo. Kun kyse on kohtalaisen tiheästä metsästä, ei näköaisti riitä yksinään lintujen laskeutumispaikan tietämiseen. Nyt on kaikille aisteille käyttöä! Lopulta seisontahaukku alkaa ja metsästäjä hiipii kohti tilaisuuttaan.
Korkealla puussa oleva metsäkanalintu on hyvässä piilossa. Kokeneita ukkoteeriä on vaikea päästä yllättämään. Metsästäjän lähestyessä voi teeren etsinnässä hyödyntää myös käsikiikareita, jotka mahtuvat kätevästi taskuun. Haulikolla teertä ei kannata koskaan ampua yli 30 metrin etäisyydeltä. Parhaat tulokset saadaan 20-25 metrin etäisyydeltä. Metsästys seisovalla lintukoiralla Seisova lintukoira eli kanakoira on erinomainen metsästyskaveri teeren pyynnissä. Koiran on opittava seuraamaan jälkiä ja juoksemaan kovaa linnun perässä. Metsästäjän on pysyttävä koiran lähellä jos mielii päästä missään vaiheessa ampumatilanteeseen. Teeren lymytessä metsästäjä voi päästä hyvinkin lähelle lintua. Teerijahdissa kanakoiralla tulee usein myös metsoa ja riekkoa.
Metsästys karkottavalla lintukoiralla Ylösajava eli karkottava lintukoira on hieman harvinaisempi näky Suomen metsissä. Metsästysmuodolla on kuitenkin oma kannattajajoukkonsa Pohjois-Suomessa, joten se on syytä käsitellä. Koirana käytetään esimerkiksi spanielia, joka osaa totella pyyntitilanteessa isäntäänsä. Metsästäjällä on aina paremmat mahdollisuudet metsojahdissa koiran kanssa kuin sitä ilman. Tämä jahtimuoto on toimivaa erityisesti alkusyksystä, jolloin teeripoikueet ovat liikenteessä. Hakkuualueet ja soiden laitamat ovat parhaimpia paikkoja. Teeri metsästyskauden jälkeen Liian tuulisella säällä teeri ei viihdy kauaa puun latvassa. Erityisen kylmät viikot pakottavat teeriparven viettämään päivät pienissä kiepeissä, jotka ovat lumeen tehtyjä suojaisia onkaloita. Metson tapaan teeri parveutuu talvella, joten metsätien varrelta saattaa löytyä talvella jopa 40 kieppiä vieri vieressä. Komeimmat näkemäni teeriparvet ovat olleet suuruudeltaan 60-70 yksilön parvia. Mikäli teeri löytää rauhallisen alueen ja pakkasta on alle 10 astetta, se viihtyy puiden latvoissa lähes aamusta iltaan. Teerelle mieluisa paikka on yleensä avoimen alueen (pelto tai laaja taimikkoalue) reunalla tai hakkuualueen keskelle jääneet suuret koivut. Jahtikauden päätyttyä metsään voikin lähteä hyvän kameran kanssa. Samalla teeren suosimiin alueisiin tulee tutustuttua paremmin. Artikkeli: Luonnossa.net. Kuvat: Copyright: Peikkoperala.com. Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
||||||||||||||
|
|
|
|