 |
|
|
|||||||
 |
|||||||||
|
26.9. se alkaa jälleen - hirvenmetsästys. Edellisestä kerrasta on kulunut vuosi ja kesän aikana metsästysseuran passipaikat on raivattu, ampumatornit korjattu ja pari uuttakin rakennettu. Metsästäjä on ehkä hankkinut uuden kiväärin, jolla on jo käyty useampaan otteeseen ampumaradalla. Joillakin on nuori koira testattavana ja alkava hirvijahti näyttää mihin koirasta on. Moni näkee jo unta siitä mahtisonnista - olisikohan jo tänä vuonna minun vuoroni? Kaikki alkaa olla valmista jahdin aloittamista ajatellen.
Hirvi ja riistasaalis 2008 Hirvi ei kummempia esittelyjä kaipaa. Maamme suurimpana hirvieläimenä hirvisonni (uros) voi painaa jopa 550 kiloa. Lehmä (naaras) on parisataa kiloa kevyempi ja vasallekin on syksyyn mennessä kertynyt 100 kiloa painoa. Erinomainen lisääntymiskyky on vahvan hirvikannan salaisuus. Viime vuonna (2008) hirviä kaadettiin yli 57 000 yksilöä. Mieleen tulee heti vuodet 2005 ja 2006, jolloin päästiin noin 75 000 kaadetun yksilön määrään. Viime vuoden noin 7 miljoonaa kiloa hirven lihaa on kuitenkin valtava määrä. Hirvi on siis kiistatta Suomen tärkein riistaeläin. Jahtimuodot ja hirven houkuttelu Hirveä voi metsästää monella eri tavalla. Valittavissa olevia jahtimuotoja ovat: ajoketjumetsästys, koirilla metsästys ja metsästys vahtimalla eli väijyen. Ajoketjumetsästyksestä kirjoitimmekin jo ensimmäisessä hirvenmetsästystä käsittelevässä artikkelissamme. Nyt voimme siis keskittyä pääosin koiralla sekä vahtimalla metsästykseen. Koirilla metsästys Hirvikoira etsii hirven tai hirvet ja alkaa haukkua niitä. Hirveen verrattuna pienen pieni koira saa olla varuillaan, sillä hirvisonni saattaa hyökätä ja potkia koiran hengiltä. Myös vasallinen naaras saattaa hermostua koiran haukunnasta ja yrittää ajaa sen tiehensä. Koirat ovat nopeita liikkumaan ja ottavat tarvittaessa metrin pari lisää etäisyyttä hirveen. Hirvi on nyt täysin keskittynyt koiraan ja metsästäjä pääsee hiljalleen hiipimään ampumaetäisyydelle. Toisinaan koira ei saa hirveä pysähtymään, vaan hirvi on liikkeellä. Tällaiseen tilanteeseen joudutaan usein, jonka vuoksi muut hirvenmetsästäjät ovat asettuneet sovituille paikoille passiin. Passimiehet pääsevät usein ampumaan, kun hirvi on ensin havainnut lähestyvän koiramiehen ja tietää mistä suunnasta se on lähestymässä. Suurin osa hirvistä ammutaan kotimaassamme ajoketjumetsästyksellä. Kuitenkin koiralla metsästys on Keski- ja Pohjois-Suomessa paikoin suositumpaa. Laajat metsäalueet tai harva hirvikanta sopivat erityisen hyvin koiralla metsästykseen. Ajoketjumetsästyksestä poiketen koiralla metsästyksessä passiketjun sijaintia voidaan vaihtaa, kun koira ilmoittaa hirven sijainnin. Koiralla metsästäminen onnistuu myös silloin helpommin, kun passimiehiä ei ole montaa. Erityisesti harmaahirvikoira, laikarodut sekä karhukoirat soveltuvat tähän metsästysmuotoon. Metsästys vahtimalla Vahtiminen eli väijyminen tapahtuu peltojen laidoilta tai metsästystorneista. Erityisesti Lapissa tämä jahtimuoto on saavuttanut suuren suosion. Usein liikkeellä ollaan pienellä porukalla, jonka motivaationa voi olla maatalous- ja metsävahinkojen estäminen. Metsästystornin tulee olla riittävän korkea, jotta matkaan ammuttu luoti ei olisi vaaraksi lähialueen asutusta ajatellen. Hirvikiväärin luoti voi lentää helpostikin useita kilometrejä. Hirvenhoukuttelu Hirven kiimakäyttäytyminen on hyvä hyödyntää hirvenmetsästyksen alussa. Metsästäjä voi matkia hirvilehmän kiimaääntelyitä tai matkia sonnin yhteydenpitoääniä. Hirvenhoukuttelu on taitolaji, joka on tekemässä hiljalleen paluuta metsästäjien keskuudessa. Vielä 60 vuotta sitten tämän taidon osaajia oli paljon, mutta hirvenmetsästyksen muututtua vahvasti seuruejahdiksi tämän taidon hyödyntäminen väheni merkittävästi. Hirvenhoukuttelu vaatii vuosien harjoittelun. Oikean houkuttelupaikan valinta on myös tärkeässä roolissa metsästyksessä. Myynnissä on myös hirvenhoukuttelupillejä, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä tehokkaita kuin suulla ja kurkunpäällä muodostettu ääntely. Pienissä seurueissa hirvenhoukuttelu on jälleen yleistymässä. Lyhyet ja terävät önähdykset voi oppia harjoittelemalla luonnossa elo-syyskuun vaihteessa. Harjoittelu aloitetaan illalla yhdeksän maissa ja sopivaa harjoitteluaikaa kestää aina aamuun saakka. Hirvi käyttää erilaisia ääniä eri tilanteissa. Metsästäjän tulisi osata näistä ainakin kolme: kutsuääni, kiimaääni sekä yhteydenpitoääni. Aloittelija aloittaa harjoittelunsa aina naaraan yhteydenpitoäänellä, jolla selvitetään onko alueella hirviä. Mikäli alueella näkyy kiimakuoppia, on paikka paras mahdollinen harjoittelulle. Ääntelyn aikana voi myös liikkua, eikä sen tarvitse olla äänetöntä. Hirvetkin katkovat oksia liikkuessaan ja ilmoittavat näin sijaintinsa muille hirville. Kun houkuttelu alkaa sujua saa tilanteesta tehtyä vaikka hyviä videoita metsästäjäkaverien avustuksella. Hieman varovaisuuttakin tarvitaan, mikäli komea sarvipää on keskustelukumppanina. Artikkeli: Luonnossa.net. Kuvat: Copyright: Harri Matikainen.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved. |
|||||||||
|
|
|
|