 |
|
|
 |
|
|
|
|
Tuhot uudistamisen kiusana
Metsänuudistamisen tulosta ovat viime vuosina alentaneet toistuvat myyrätuhot. Ne näkyvät taimikkoinventointien tilastoissa ikävinä epäonnistumisina.
Metsänhoitoyhdistys Itä-Hämeen alueella - ainakin paikoin, myyrätuhot ovat pudottaneet mitatut onnistumisprosentit harmillisen alas, vain noin 50 % tuntumaan.
Itä-Hämeessä alueellisesti pahimpia myyrätuhoja kohdistui muutamana viime vuotena Hartola – Sysmän Onkiniemi - Heinolan pohjoisosat käsittävälle alueelle.
Näillä alueilla myyrätuhoja on korjattu uusintaistutuksin ja täydennyksin, mutta lievemmin tuhoutuneissa taimikoissa luontainen taimiaines, lähinnä rauduskoivu, korvannee usein myyrän syömiä kuusen taimia taimikon täydentäjänä.
Uudistamisessa kokonaisuutena tehostamisen varaa
Myyrien syyksi heikkoa uudistamistulosta ei sentään voitane kokonaan laittaa, osasyitä löytyy myös puutteellisesta maanmuokkauksesta, harvahkosta
istutustiheydestä ja heinäntorjunnan puutteesta. Nämä kaikki yhdessä pudottivat hyvin onnistuneiden kuusen uudistamisten osuuden 49 prosenttiin mitatuilla koealoilla.
 |
Kuvateksti: Taimi kasvillisuudessa
Tulee kuitenkin muistaa, että tehdyt inventoinnit kohdistuivat kolme vuotta vanhoihin
istutuksiin ja sitä vanhempiin kylvöihin ja luontaisen uudistamisen aloihin, joten nyt tapahtunut myyräkantojen romahtaminen näkynee viiveellä myös parantuneina
inventointituloksina muutaman vuoden kuluttua. Tähän ainakin metsänhoitoyhdistys Itä-Hämeessä uskotaan, sillä maanmuokkauksessa on siirrytty laikutuksesta mätästykseen, taimien kokoon ja kuntoon on satsattu, istutusten toteuttamista
tehostettu ja sen heinäntorjunnan eteenkin on pyritty tekemään se mitä nykyisillä työvoimaresursseilla on pystytty.
Oikeilla menetelmillä tulosta
Uudistusaloja metsässä vuosikymmeniä kolunneen konkarin väite, että laiminlyöty heinäys on suurin syy harvoihin ja epäonnistuneisiin taimikoihin, on tänäpäivänä
melkoisen rohkea yleistys, mutta varmasti syy, joka tuo tullessaan monta muutakin ongelmaa taimikon kehitykselle.
Konkarin väitteelle antaa pohjaa siirtyminen tanakoista avojuuritaimista hentoihin
paakkutaimiin, viivyttely uudistamistöiden aloituksessa sekä muutamien viimevuosien yksioikoisuus uudistamismenetelmien valinnassa. Tästä ”äestys ja taimet maahan” tai ”laikutus ja taimet maahan” - menetelmästä ollaan rehevien
maiden kylvöhullutuksen ohella pääsemässä onneksi eroon ja tilalle ovat tulleet paremmin taimien alkukehitystä tukevat menetelmät.
 |
Kuvateksti: Rehevä kesäistutuskohde
Myyräkantojen vaihtelulle emme voi juuri mitään, mutta kunnollisella heinäntorjunnalla ja uudistamistavan valinnalla voimme toki vaikuttaa myyrätuhojen
esiintymiseen. Ojitus- tai laikkumätästäen tehdyllä kuusen uudistamisella ja huolehtimalla heinien poistosta taimien juurilta, olemme jo vahvoilla myyrätuhojen
torjunnassa. Suosimalla lisäksi myyriä syöviä pöllöjä pesäpöntöin ja viimeisten tietojen mukaan myös kettukantoja parantamalla pystymme vaikuttamaan myyräkantojen sikiämiseen. Se mitä kettukantojen runsastuminen nykyisestään
vaikuttaisi esimerkiksi metsäkanalintukantoihin voi ollakin jo taas oma jutunaihe sinällään….
 |
Kuvateksti: Raivattu taimikko
Summa summarum, riittävän ajoissa tehty ja muutamana kesänä toistettu mekaaninen taimikon heinäys on metsänomistajalle itselleenkin sopiva työlaji, jolla
samanaikaisesti torjutaan monia taimikkoa uhkaavia tuhoja. Taimikostaan huolehtiva näkee taimikkonsa kehityksen ja kunnon ja voi puuttua ongelmiin heti. Unohtaa ei
sovi sitäkään, kuinka nopeasti hoidettu taimikko kehittyy hoitamattomaan verrattuna. Taimikoiden eteen tehty työ on varmasti sitä työtä, joka tuo takaisin kasvuna
moninkertaisesti sen mitä heinäykseen ja varhaisperkaukseen on satsannut.
Artikkeli: Pauli Nurminen, Itä-Hämeen Metsänhoitoyhdistys.
Kuvat: Pauli Nurminen.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
|
|
|