Polttopuun varastointi ja kuivaaminen

Perusasiat ja käsitteet
Artikkelin lukijan on osattava melkoinen määrä erilaisia käsitteitä ymmärtääkseen lukemaansa. Aloitamme siis perus käsitteistä, mutta jutun alkuosion voi toki ohittaa, mikäli kaikki käsitteet on varmasti ”hanskassa”. Käsitteiden ja muiden perusasioiden kertaus on kuitenkin suositeltavaa.


Polttopuu valmistetaan tuoreista lähes poikkeuksetta rankapuista eli karsituista rungoista tai vakiopituuteen katkotuista pölleistä. Halko on kahteen tai neljään osaan halkaistu, metrin pituinen polttopuu. Klapi puolestaan on noin 25-50 cm pitkä, halosta tai rangasta pilkottu polttopuu. Klapista käytetään myös nimitystä pilke. Klapin pituus riippuu sen käyttötarkoituksesta; tuleeko se pienipesäiseen saunaan taikka kamiinaan vai tilavaan leivinuuniin. Leivinuunissa voi toki käyttää halutessaan myös metrin pituisia halkoja.

Klapikoneet ja puun lämpöarvo
Klapipölkkyjen pilkkominen tapahtuu joko perinteisillä käsityökaluilla tai klapikoneella. Klapikone on työlaite, jolla saadaan nopeasti halkaistua noin 20 cm:n vahvuiset puunrungot klapeiksi. Jotta puun lämpöarvo olisi mahdollisimman korkea, tulee puu saada mahdollisimman kuivaksi. Puun lämpöarvolla tarkoitetaan sitä kuinka tehokkaasti poltettava puu lämmittää eli paljonko siitä saadaan lämpöenergiaa.


Kuivumisnopeuteen vaikuttaa puulaji, kuivumisolosuhteet sekä klapien koko. Koivupuulla on tutkimusten mukaan korkein lämpöarvo (kyky tuottaa lämpöenergiaa). Koivu palaa kauniisti, kun taas havupuut kipinöivät palaessaan. Kaikkien kotimaisten puulajien lämpöarvot painoyksikköä kohti ovat lähes samat. Tilavuusyksikköä kohti koivun lämpöarvo on kuitenkin suurin. Kannattaa muistaa kuitenkin, että kaikki puu palaa erittäin hyvin, jos se on kuivaa ja lahotonta.

Puun kosteusprosentti
Vasta kaadetun puun painosta noin puolet on vettä. Puut halkaistaan klapeiksi heti tuoreeltaan, jotta puun lahoamiselta vältyttäisiin. Klapeja voidaan myydä heti, kun kosteuspitoisuus on saatu 20%:iin. Kuumana kesänä tämä kosteusprosentti saavutetaan jo parissa kuukaudessa, mutta yleisenä nyrkkisääntönä pidetään, että klapien tulee olla kaadettu kaksi kesää ennen varsinaista käyttöä. Kuiva puu tuntuu kädessä kevyeltä ja on pinnaltaan ehkä hieman harmaantunut. Kaksi kuivaa klapia myös helähtää tietyllä tavalla, kun niitä lyö yhteen.

Yhden kesän kuivumisen jälkeen oikeaoppisesti tehdyn klapikasan kosteusprosentti on 25-30% tienoilla. Moni kelpuuttaakin jo tällaiset klapit riittävän kuiviksi, sillä sisätiloissa, kotiin kannettuina, ne kuivuvat parissa päivässä jopa 5% lisää. Puun kuivumisen kanssa ei kannata hätäillä, ellei halua viettää kavereiden kanssa saunailtaa vain klapien sytyttely-yritysten merkeissä. Märkä puu vain sihisee ja roskaa.

Myyntivalmista tavaraa.

Kaksi kesää vanhasta polttopuusta käytetään yleensä nimitystä 'ylivuotinen'. Tarkennukseksi mainittakoon vielä, että kuivuminen riippuu ennen kaikkea ilman kosteudesta ei välttämättä kesän kuumuudesta. Puut kuivuvat yhden kesän aikana, mikäli kesä on riittävän kuiva. Kaikenlaista polttopuuta voi myydä, sekä kuivaa että tuoretta. Se pitää vain ilmoittaa puunmyynnin yhteydessä. Polttovalmiin klapin kosteusprosentti ei saisi koskaan ylittää 25%.

Pinon tekeminen
Pinon tekeminen aloitetaan aina valitsemalla paras mahdollinen sijainti. On huomioitava, että puu tarvitsee aurinkoa ja tuulta kuivuakseen nopeasti. Pino tulee myös eristää maasta nousevalta kosteudelta ja suojata sadevedeltä. Pinon alimmat tulee sijoittaa 10 cm:n korkeuteen maan pinnasta aluspuilla. Näin ilma pääsee kiertämään esteettä.

Pinojen päihin lyödään hieman noin 8 cm:n  vahvuiset pystypuut. Muista kuoria ja kuivata pystypuut, niin saat niistä pidempi-ikäiset. Sadevesiongelma hoidetaan kattamalla pino. Muista, että pinon tulee olla valmiina heinä-elokuun vaihteessa, ennen syyssateiden tuloa. Parasta kuivatusaikaa ilmankosteutta ajatellen on kuitenkin kesää edeltävät kuukaudet. Liiteri on erinomainen paikka klapeille talveksi. Ulkopinossa puut ovat alttiimpana sääoloille, jolloin myös pinontekotaidot nousevat arvoon arvaamattomaan.


Talveksi puuliiteriin
Hyvä puuliiteri on rakenteeltaan harva, jolloin tuuli ja aurinko pääsevät nopeuttamaan kuivumista. Liian tiiviisti ei puita saa sinnekään laittaa, sillä klapeissa tulee olla mahdollisimman paljon kuivumispinta-alaa, joka on kosketuksissa ilman kanssa. Ilmankierto ja liiterin tuuletus on tärkeää homeongelmia torjuessa. Liiterissäkään ei voi unohtaa aluspuiden tärkeyttä.

Lähde: Metla (www.metla.fi).

Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Copyright by Palapilke.com, Siistipiha.com ja Metsäkeskus Pirkanmaa.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin