 |
|
|
|
|||||||||
 |
||||||||||||
|
Kansallispuistoihin voi tutustua myös avokanootilla meloen. Moni mieltää kanoottiretkeilijän vaeltelevan vesistöissä, kapealla, kannellisella, istuinaukolla varustetulla kajakilla.Sitkeässä ovat uskomukset, vaikka Suomen merirannikkokin on melottu avokanootilla. Avokanootti soveltuu mitä mainioimmin rikkonaisten sisävesien melontaan. Avo- tai inkkarikanootti niinkuin usein nimitetään on vain matkanopeudeltaan hitaampi mutta retkeillessä on turha kiirehtiä.
Avokanootin edut ovat ylivoimaiset jos haluaa yhdistellä patikointia ja melontaa. Rinkan saa aina mahtumaan avokanoottiin ja siinä kulkee huomattavasti kajakkia vaivattomammin muitakin varusteita. Lapset on helpompi sijoittaa jos vaikkapa uni yllättää. Toki avonaisena se on alttiimpi tuulille ja kovalle aallokolle. Matkanopeus selviää retken aikana, 10-20km / vuorokaudessa on hyvä suunnitelun lähtökohta. Tervettä järkeä, säätiedotuksia ja karttaa ennakolta silmäilemällä saa muodostettua käsityksen tulevasta, jatkaako matkaa vai jäädäkkö rannalle. Jos vähänkin epäilyttää, jää leiriin ja tee vaikkapa patikointiretki. Kansallispuistot tarjoavat mahdollisuuksia yhdistää eri retkeilymuotoja. Omaa kanoottia eikä vedenpitäviä pakkauksia tarvitse välttämättä itse omistaa, vaan ne voi vuokrata alueella toimivilta yrittäjiltä. He toimittavat kalustoa haluamallesi lähtöpaikalle . Avokanoottihan kulkee mainiosti auton katolla. Jos lähtijöitä on kaksi kanootillista, joka turvallisuus syistä on suositeltavaa, kannattaa toinen kanootti vuokrata. Varaus on tehtävä hyvissä ajoin. Ajoissa kannattaa sopia myös mahdolliset erillispalvelut, noudot, sauna jne. Samoin on varmistettava saako vuokraajalta kalastusluvat, pakkauspytyt, varamelan ym.
Vuokrakanootin mukana on aina tultava: Kelluntaliivit jokaiselle melojalle, melat ja tyhjennysväline, joka voi olla äyskäri tai sieni. Kun vuokraa kanootin saa auton yleensä jättää vuokraajan alueelle. Vuokraajilla on yleensä myös hyvät tiedot alueen erityispiirteistä, parhaista maihinousu paikoista, erityisnähtävyyksistä mitä ei välttämättä matkailuesitteissä ja tiedotteissa mainita. Samoin saa tietoa alueella mahdollisesti liikkuvista muista ryhmistä, jolloin osaa valita vapaat yöpymispaikat. REPOVESI Kymenlaaksossa, on oiva kohde yhdisteltäessä maitse ja vesitse tapahtuvaa retkeilyä. Kulttuuriakin voi yhdistää sillä yksi Suomen seitsämästä maailman perintökohteista, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas sijaitsee lähes kansallispuiston vieressä. 1964 pysähtynyt tehdas jäi elämään omaa elämäänsä ja museoitiin. Nyt siellä järjestetään tunnin mittaisia opastettuja tehdaskierroksia, jotka soveltuvat kaiken ikäisille. Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue liittyy omana osanaan Repoveden alueeseen. Upm Kymmene Oyj:n omistamaa aluetta hoitaa myös metsähallitus.
Komeita näköalapaikkoja on useita. Mustalammivuoren näkötorni sijoittuu alueen keskelle ja sinne johtaa useampikin kävelyreitti. Katajavuoren portaille pääsee suoraan rannasta ja runsaan 200-askelman jälkeen aukeaa upea näköala. Olhavanvuori on hieno korkea ja jyrkkäseinämäinen, jossa kalliokiipeilijät käyvät harastamassa laskeutumista. Alla sijaitsevassa Olhavanlammessa melonta on rauhoitus syistä kielletty alkukesäisin. Repoveden alueella on lukuisia hyvinhoidettuja tulipaikkoja ja kotia, joiden läheisyydessä on myös kuivakäymälöitä. Lisäksi alueella on 3-kaivoa ja Valkealan kunnan omistama erämaja, jota on mahdollista vuokrata. Kuutinkanava on vanha 1912 rakennettu uittoränni, joka on kunnostettu 1996 ja viimeksi tervattu 2003. Kanavan vierestä kulkee huoltotie jota pitkin avokanootin saa kanoottikärryllä helposti siirrettyä viereiselle Tervajärvelle, jonka rannoilla sijaitsee neljä tulipaikkaa. Kuutinkanava on siis vesiretkeilyn ja retkeilyreittien vilkas risteys. Alueella käy paljon veneilijöitä ihailemassa Kuutinvuoren kalliosortumaa. Kuutinkanavan Tervajärven puoleisella sivulla on kuitenkin isohko parkkialue, joka soveltuu mainioksi telttapaikaksi ja sinne mahtuu useampikin teltta. Alueella on paljon hienoja nähtävyyksiä ja maisemakohteita joista Lapinsalmen riippusilta varmaan jää kävijöiden mieleen. Riippusillan kaidevaijerissa on lukittuna muutama riippulukko. Lukot ovat sinettejä joilla vastanaineet ovat lukinneet avioliitonsa ikuiseksi, tai niin pitkäksi aikaa kunnes joku noutaa Lapinsalmeen heitetyn avaimen. Kun aloittaa melonnan Vuohijärven puolelta tai Hillosensalmelta saa leppoisalla melonnan ja patikoinnin yhdistelyllä helposti kulutettua 3-5 vuorokautta. Kanootilla kierrosta voi myös laajentaa Tihvetjärven puolelle, mutta siellä ei ole hoidettuja tulentekopaikkoja. KOLOVESI Etelä Savossa on myös avokanoottiretkeilyyn sopiva kohde. Kulttuurin nälkää voi sammuttaa Lintulan tai Valamon luostareissa. Alueella toimii kanootteja vuokraavia yrittäjiä joidenka palveluista löytyy myös majoitusta.Varsinainen kansallispuisto on pinta-alaltaan 23km². Enonkosken kirkonkylässä sijaitsee Koloveden luontokeskus, josta saa viimeisimpää tietoa alueen nähtävyyksistä ja erikoisuuksista.
Nähtävyyksiä alueella ovat jylhät kalliorannat ja niissä tehdyt kalliomaalaukset. Ukonvuoren seinämässä on n.5000-vuotta vanha maalaus. Muut maalaukset ovat varsinaisen alueen ulkopuolella, Havukka- ja Vierunvuorella. Maastoreittejä alueella on kaksi Mäntysalon- ja Nahkiaissalon reitit, ne ovat haasteellisia varsinkin sateen tai muuten kostean kelin vallitessa. Kolovedellä retkeillessä bongaa hyvällä tuurilla, kalasääsken, norpan tai majavan parhaimmillaan kaikki kertanäkymässä. Hyvä vesillelähtöpaikka on Kirkkoranta jossa on pienehkö pysäköintialue, tulipaikka ja kuivakäymälät. Etelästä voi lähteä Käköveden vesillelaskupaikalta. Alueella ei ole kovin runsaasti tasaisia telttapaikkoja, mutta tulipaikat ovat hyvin varusteltuja ja niiden läheisyydessä on erittäin toimivat kanoottilaiturit. Mäntysalon kämppä, vuokratupa sijaitsee alueen pohjoisosassa, Mäntysalon saaren itärannalla. Koloveden alueen kiertää n. 3-4 päivässä ja reittiä on helppo laajentaa muuallekin, sillä vesistöä riittää. Alue löytyy Norppareitit vesiretkeilykartasta. Itse Koloveden puistoalue on avokanotistille erittäin miellyttävä, koska siellä on moottoriveneillä ajelu rajattu. Huomioitava kuitenkin pohjoispäässä oleva laivaväylä, jossa saattaa yllättäen näköpiiriin ilmaantua sisävesilaiva. Laivan äänen kuuluessa on syytä hakeutua mahdollisimman sivuun ja mielellään kääntää kanootin keula kohden aaltoa. Keijo West Linkkejä: Kuutin Kolo Myrskytuuli Retkipalvelu Ilander Kolovesi Retkeily Ky Luontoon. Fi Upm Kymmene Oyj Artikkeli: Keijo West. Kuvat: Keijo West. Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
||||||||||||
|
|
|
|