 |
|
|
||||||||
 |
||||||||||
|
Vadelma on yleinen kaikkialla Suomessa ja viihtyy parhaiten tuoreissa metsissä, lehdoissa ja kalliolla. Luonnonvaraisten vadelmien lisäksi vadelmapensaita viljellään ympäri Suomea. Vadelma on monivuotinen puolipensas, joka tuottaa punaisia marjoja. Sen on 50 - 150 cm korkea ja sen valkoiset kukat ovat noin sentin leveät. Kukat muuttuvat punaisiksi hedelmiksi ja ovat valmiita poimittaviksi heinä-elokuun vaihteessa. Lehdet ovat sahalaitaisia ja kaksi- tai kolmiparisia. Vadelma on yksi Suomen kauppayrteistä.
Moni hyvä vanha vattupaikka on kuitenkin kadonnut metsän puiden kasvaessa. Vadelma häviää auttamatta kilpailun valosta puiden kanssa. Vadelmapensaat kukoistavat avoimilla paikoilla, joiden maaperästä löytyy runsaat typpivarat. Vadelman osista kasvaa ensimmäisenä kesänä uusia versoja, jotka talvehtivat. Näihin versoihin kasvaa vuoden päästä seuraavana kesänä sivuversoja, jotka tuottavat marjoja. Kun marjat irtoavat vaivatta kannastaan, on se valmis poimittavaksi. Vadelmaa on viljelty jo 1500 -luvulta lähtien, jolloin sitä hyödynnettiin rohdoksena. Vadelmaa käytettiin muun muassa ripulin hoitoon sekä limakalvojen tulehduksen lääkkeenä. Vadelman eri osia on myös osattu hyödyntää kuukautis- ja raskauskipujen lievittäjänä. Villiä vadelmaa on jalostettu viljelemistä varten ja joidenkin lajikkeiden marjoista on saatu suurempikokoisia. Viljellyt vadelmalajikkeet Vadelmalajikkeita on useita, joista mainitsemisen arvoisia ovat seuraavat: Ottawa (hapahko, mieto maku), Jatsi (maukkaat ja suuret marjat), Maurin Makea (luonnon vadelmien maku), Jenkka (makeita marjoja), Muskoka (Makea ja aromikas marja), Mesivadelma Heisa (mesimarjan makuinen), Ville (makeat pienet marjat, runsas sato), Preussen (makeat keskikokoiset marjat) ja Ottawa (miedon ja hapahkon makuisia marjoja), Karhunvatukka (armomikas ja makea marja) sekä Keltainen Vadelma (väriltään keltainen, marja pienikokoinen ja hiukan persikan makuinen).
Vadelman pahimmat taudit ja tuholaiset ovat: vattukärsäkäs (kovakuoriainen), mosaiikkivirus (iskee lehtiin), lehtikirvat (levittävät mosaiikkivirusta), vattukuoriainen (tuhoavat kukkia ja nuppuja), vattulasisiipi (perhosen toukka, joka tuhoaa varren alaosan), versotauti (verson alaosassa violetteja laikkuja), vattusääski (aiheuttaa avohaavoja) sekä vattukärpänen (tuhoaa verson sisältä käsin). Mitä vadelmissa on? Vadelmissa on paljon hedelmähappoja sekä sokereita. Niistä löytyy myös magnesiumia, kalsiumia, fosforia sekä mangaania. Vadelmista voi tehdä erinomaista hilloa tai mehua. Myös monissa makeisissa käytetään vadelmia. Vadelman lehdistä on myös tehty teetä ja lehdennuppuja hyödynnetään salaateissa vielä tänä päivänäkin. C-vitamiinia vadelmissa on paremmin kuin esimerkiksi puolukassa. RESEPTIT: Tuorepuuro: 3 dl vadelmia 2 dl mansikoita 1 dl kaurahiutaleita 1 dl ruisleseitä 0,25 dl sokeria 1 tl vaniljasokeria 2 dl kylmää maitoa Toimi seuraavasti: Sekoita ainekset ja anna vetäytyä jokunen minuutti. Tarjoillaan kylmänä. Muista vaihdella marjoja ja hedelmiä, niin et pääse kyllästymään makuun. Valmistamiseen menee aikaa 2 minuuttia ja vetäytymiseen 4 minuuttia. Pirteä juoma: 4 dl marjoja (mansikoita, mustikoita, vadelmia) 5 - 7 dl maustamatonta jogurttia tai piimää 2 - 4 tl juoksevaa hunajaa (Huom! Hunajan sijaan voit myös käyttää sokeria) Toimi seuraavasti: Mittaa ainekset tehosekoittimeen ja soseuta. Pakastemarjoja käyttäessäsi sulata ne yön yli jääkaapissa tai mikrota pari minuuttia. Mustikat voivat olla jäisiä. Lisää lopuksi myös ruokalusikallinen leseitä. Nautiskele! Muut kuvat: Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:                                    
Keskustele artikkelin aiheesta muiden kanssa ---> Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi Kuvat: Luonnossa.net -tiimi Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
||||||||||
|
|
|
|