 |
|
|
 |
|
|
|
|
Öljypitoinen terveyspommi - Tyrni (Hippophaë rhamnoides)
Tyrni menestyy luonnonvaraisena Pohjanlahden aukeilla ja kivisillä hiekka- tai sorarannoilla sekä
saaristossa. Se on piikikäs ja tiheä, paljon valoa tarvitseva pensas, joka kasvaa 0,5-5 m korkeaksi. Mehevistä ja pitkänomaisista tyrnimarjoista valmistetaan mehuja, hilloa, hyytelöä, sosetta ja likööriä.
Tyrnimarja sisältää runsaasti erilaisia vitamiineja, kuten mm. C-, A-, F-, P-, E-, K-, B1-, B2 ja B6-vitamiineja, A- ja D-vitamiinin esiastetta sekä paljon kivennäis- ja hivenaineita. C-vitamiinia on 200-700 mg/100g.
 |
Suomessa tyrnistä on tullut suosittu viljelykasvi. Istutusvälin tulee olla noin 2 metriä ja rivivälin 4 metriä. Viljelyssä tarvitaan yksi poikatyrni kuutta tyttötyrniä kohti. Tyrni viihtyy parhaiten multa- ja
hiekkasekoitteisessa maaperässä, aurinkoisella ja kostealla paikalla. Tyrnin oranssinkeltaiset marjat ovat poimintakypsiä vasta lokakuussa. Tyrnin lehdet ovat päältä vihertävänharmaat ja alta
hopeanharmaat. Kukinta alkaa touko-kesäkuussa ennen lehtien puhkeamista. Kukat ovat pieniä ja kellanvihreitä.
Tyrni on kaksikotinen kasvi eli sen hede- ja emikukat ovat yleensä eri yksilössä. Hedekukissa on
neljä siitepölyä tuottavaa hedettä. Hedekukinnot avautuvat toukokuussa. Siitepöly kulkeutuu tuulen mukana kaukanakin olevien emikasvien pullomaisiin emilehtiin, joista myös marjamaiset hedelmät
kehittyvät. Linnut levittävät tyrnin siemeniä uusille kasvupaikoille.
 |
Tyrnipensaalla on vahvat, laajat ja syvälle ulottuvat juuristot. Juuret sitovat typpeä, joten typpilannoituksen tarve on hyvin vähäinen. Typensitojabakteeriensa avulla se saa tarvitsemansa
ravinteet huonommastakin kasvuympäristöstä. Yksi tyrniyksilö voi olla laajuudeltaan jopa 200 metriä leveä.
Tyrnimarjan poiminta ja käyttö
Tyrnin mehevämaltoiset marjat ovat lähes kannattomia ja tiukasti kiinni rungossa. Tyrnin poiminta on hidasta ja vaikeaa, eivätkä piikeiksi muuttuneet lyhytversot eli oraoksat helpota asiaa yhtään.
Tyrnimarjat kerätäänkin usein ensimmäisten pakkasten tullessa käsin tai oksia kepillä kopauttamalla. Tällöin on syytä käyttää alustaa, jolle marjat putoavat.
Katso myös kuvasarjamme Tyrnipensaiden istuttamisesta.
Tyrnimarjaa käytetään lääketeollisuudessa, mm. verisuoni-, sydän- ja verenpainelääkkeisiin. Ennen tyrnin rauhoittamista tyrnin lehtiä ja kukkia käytettiin ihottumiin, reumatismiin, yskään ja
matolääkkeeksi. On syytä kuitenkin muistaa, että oksien katkominen ja vahingoittaminen on kiellettyä. Satoa kasvit alkavat tuottaa muutaman vuoden iässä. Tyrnipensaat kuolevat yleensä jo 30-50 vuoden iässä.
Tyrnijuoma
1 l vettä
750 g sokeria
3 dl tyrnimehua
50 g sitruunahappoa
Ohje:
1. Kiehauta vesi, lisää sokeri ja jäähdytä liemi.
2. Lisää joukkoon tyrnimehu ja sitruunahappo
3. Anna olla viileässä 2 vuorokautta ja pullota. Käytetään janojuomana vedellä laimennettuna tai juomasekoituksiin
Tyrnivispipuuro
1 l vettä
2 dl tyrnimehua
2 dl mannasuurimoita
1/2 tl suolaa
1 1/2 dl sokeria
Ohje:
1. Kuumenna vesi kattilassa
2. Lisää mannasuurimot ja keitä 15 minuuttia
3. Ota kattila liedeltä ja lisää tyrnimehu nauhana koko ajan sekoittaen
4. Laita kattila liedelle ja anna pulpahtaa kerran (näin tyrni säilyttää vitamiininsa)
5. Mausta sokerilla ja suolalla.
6. Anna jäähtyä ja vatkaa kuohkeaksi.
Lähteet: Suomen luonnonmarjat. Relve H. Gummerus 1995, Tyrni luonnonvaraisena ja viljelykasvina. Minna Heikkilä 1995 ja Suomalainen puutarha. Karhu, S. 1990.
Keskustele artikkelin aiheesta muiden kanssa --->
Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi.
Kuvat: Luonnossa.net -tiimi.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
|
|
|
