Ojakärsämö (Achillea ptarmica)
Ojakärsämö on rantojen, peltojen ja niittyjen peruskasvi, jonka varsi kohoaa jopa 60 cm:n korkeuteen. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuussa ja pohjoisempana syyskuussa. Ojakärsämön kukat ovat väriltään valkoisia tai vaaleita. Kärsämöiden sukuun kuuluu: ahokärsämö, angervokärsämö, isokärsämö, jalokärsämö, keltakärsämö, nukkakärsämö, siankärsämö sekä kultakärsämö. Vanajavedeltä löytyy myös risteymää ojakärsämöstä ja isokärsämöstä.

Kukkateksti: Mykerökukkainen ojakärsämö viihtyy kosteilla, mutta myös kuivilla ja aurinkoisilla paikoilla, joista usein tapaa myös siankärsämön.

Ojakärsämöön voi törmätä myös pientareilla, joutomailla sekä ojanvarsilla. Kalkkipitoisella maalla ojakärsämön säteittäinen kukka voi olla valkoisen sijaan myös vaaleanpunaisen värinen. Kukinto muodostuu 10–14 laitakukasta ja useista kehräkukista. Kehräkukat ovat 2-neuvoisia ja väriltään harmaanvalkoisia. Kehräkukkien teriö on torvimainen, kun taas laitakukilla se on muodoiltaan kielimäinen.

Kukat ovat suuremmat kuin siankärsämöllä, mutta kukkia ojakärsämössä on vähemmän. Mykerökukkaa on suojaamassa ns. kehtosuomut. Tummanvihreät lehdet ovat liuskattomia ja sahalaitaisia. Lehdet ovat yleensä yläpinnaltaan kaljuja ja alapuolelta pitkäkarvaisia. Lehtilapa on 5-8 cm pitkä. Voimakastuoksuista ojakärsämöä käytetään koristekasvina puutarhoissa. Ojakärsämö on monivuotinen ruoho, jolla on suikertava juurakko.

Kuvateksti: Ojakärsämö saapui Suomeen 1800 -luvun loppu puolella kauran ja heinän siementen mukana.

Muut kuvat:
Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:



Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Luonnossa.net.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin