Karhunputki (Angelica sylvestris)
Karhunputki on 1-2 metriä pitkä, sarjakukkainen ja monivuotinen putkikasvi. Karhunputki menestyy parhaiten tuoreilla ja kosteilla niityillä, merenrannalla, lehtometsissä, pientareilla, metsänreunoilla, tienvarsilla, pellonreunoilla sekä muilla riittävän aukeilla paikoilla. Karhunputki kukkii heinä-elokuussa ja on yleinen lähes koko Suomessa.

Kuvateksti: Karhunputki on hyönteispölytteinen ja kukkakärpästen suosima kasvi.

Karhunputken lehtiä käytetään salaateissa, voileivissä ja teessä. Varsia puolestaan voi hyödyntää keitoissa sekä hillon valmistuksessa. Karhunputkea on myös käytetty aikoinaan värikasvina (keltainen), rohtona ja sen juuria on jauhettu jauhoiksi. Karhunputkesta saat tehtyä lapsellesi vaikka hernepyssyn, mutta koska karhunputken voi sekoittaa myrkyllisiin kasveihin, ei sitä tule hyödyntää ruoanlaitossa kuin vain varman tunnistuksen jälkeen. Pahimmillaan sen voi sekoittaa myrkkykeisoon tai myrkkykatkoon.

Karhunputken kukka on valkoinen/punertava ja säteittäinen. Noin 40-50-kukkaisten pikkusarjojen kukinnot ovat pallomaisia ja tuoksuvat imelältä. Kukinta tapahtuu vasta 8-10 vuoden iässä, jonka jälkeen kasvi levittää siemenensä ja kuolee. Ylimmät latvakukinnot aukeavat jo elokuussa, jonka jälkeen kukinta jatkuu pienemmissä sivukukinnoissa. Lehdet ovat suuri kokoiset, kierteisesti, ruodilliset ja kaljut. Lehtilapa on kolmiomainen. Lehdykät puikeita, sahalaitaisia ja 4-5 cm pitkiä. Karhunputken ruskea hedelmä on kaksilohkoinen lohkohedelmä.

Kuvateksti: Suomessa karhunputkella on monia lempinimiä kuten karhunyrtti, ukontorvi sekä huilupuu.

Muut kuvat:
Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:



Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Luonnossa.net.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin