Hiirenvirna (Vicia cracca) Hiirenvirna on pientareiden, rantojen ja niittyjen monivuotinen hernekasvi. Se on lievästi myrkyllinen ja sen
kiipeilevät varret kasvavat helposti yli 80 cm:n mittaisiksi. Hiirenvirnan maan alle ulottuvat versojuuret ovat 20-30 pitkät. Hiirenvirna kukkii kesä-elokuussa ja sen kukka on väriltään sininen tai sinipunainen. Hiirenvirnan
kärhellinen lehtilapa on 6-15-parinen. Lehdykät ovat kapeanpuikeita ja lähes tasasoukat. Korvakkeet ovat kaksiliuskaisia.
Kuvateksti: Hiirenvirnan pitkäperäinen kukinto koostuu noin 15 - 30 kukasta ja on toispuoleinen.
Hiirenvirnan perhomainen kukka rakentuu sivuilla olevista siivistä, ylhäällä olevasta purjeesta ja alapuolella
olevasta venhosta. Ylöskäyristynyt venho muodostuu kahdesta lehdestä. Viisilehtinen teriö on tyveltä yhdistynyt. Verhiö on viisilehtinen, yhdislehtinen. Verhiön alin liuska on teriöntorven mittainen. Hedelmä on
litteähkö ja kalju palko. Palko on yleensä 4-8-siemeninen.
Hiirenvirna menestyy useilla erityyppisillä kasvupaikoilla ja kiipeilee lähinnä pensaissa sekä jäykähköissä
ruohoissa. Rantojen ja niittyjen lisäksi sitä tavataan viljapelloilla, pihoilla, metsänreunoissa sekä juurikasvimailla. Se on levinnyt laajasti Euroopan lisäksi myös Aasiassa. Se on yleinen myös Suomessa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia.
Kuvateksti: Hiirenvirna kiipeilee lähellä olevia kasveja pitkin pysyäkseen pystyssä ja varmistaakseen samalla riittävän tehokkaan valon saannin.
Muut kuvat: Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon: