Vänern kevät (29.05. – 05.05.2006)
Jälleen oli tullut aika perinteiselle Ruotsin keväiselle reissulle. Intoa oli taas pakattu koko talvi ja jälleen oli aika sen vapauttamiselle. Mukaan lähti tuttu perusporukka, joka on vuosien varrella muodostunut. Tilannetta kuitenkin muutti se, että mökki oli eri kuin ennen.


Nyt paikka oli hieman Sjötorpista etelään olevalla Torsön saarella. Tämä tietenkin jännitti ainakin minua, sillä mökki tuli varattua suoraan netin kautta. Matkassa oli Savolaisen Pentti ja Blumenin Harri (Lohi 585 HT), Wessmannin Jani ja Kähkösen Pasi (Move 535 HT) sekä Nyyssösen Jussi ja Rintalan Kimmo (Vihe 590 HT).

Vänern on Ruotsin suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin järvi. Tämä viimeisen jääkauden päätyttyä syntynyt järvi sijaitsee Länsi-Götanmaan läänin ja Värmlannin läänin välissä, ja laskee Götajokea pitkin Kattegatiin. Vänernin pinta-ala on 5585 km² , suurin mitattu syvyys on 98 metriä. Vänernistä saa alkunsa Götan kanava, joka johtaa Vätterniin ja Itämereen.


Miksi sitten Ruotsin suurilla järvillä on niin paljon paremmat saaliit? Järvivesien puhtaus on ainakin paremmalla mallilla kuin kotimaassamme. Täytyy myös muistaa, että järvien koko on toista luokkaa. Moni onkin kuullut sanottavan, että kahteen Ruotsin suurimpaan järveen (Vänern ja Vättern) mahtuisi kaikkien Suomen järvien vesimassa. Ruotsissa panostetaan kalojen hyvinvointiin ja sen eteen on tehtävä paljon töitä.

Talvi oli ollut normaalia kylmempi, sillä Vänernin suuret selätkin olivat saaneet jääpeitteen lähes kauttaaltaan. Vielä viikkoa aikaisemmin oli meidän mökin lahdella ollut jäätä, joten oli odotettavissa kylmää vettä. Viikkoa ennen meitä paikalla oli Pylvänäisen Seppo ja Lindforsin Oskari sekä Väisäsen Juha ja Leif Westman.


Pojilla oli alkuun kala hieman hakusessa ja ajomatkaa kalapaikoille kertyi kalan etsimisessä parhaimmillaan yli 50 km suuntaan. Heidän onneksi kalaa alkoi kuitenkin löytymään myös tutuilta paikoilta ja pojat saivatkin hienoja kaloja. Ohessa tietoja Sepon ja Oskarin sekä Juhan ja Leifin viikosta.

Yhteenveto viikosta (23.04.-1.5.)
Kalastuspaikkoina olivat Brommö, Djurön eteläpuoli - Storabanken, Pålgrundet sekä Marbilen-Prejbådan. Vesi oli ensimmäisen viikon ajan 1-3 asteteista ja pohjoistuulta oli noin 2-4 m/s. Saalista saaliin mm. seuraavilla vieheillä: Väsä vihreäselkäpinta, Väsä rekolapinta, Neva noutaja (rasvaevä) pinta, Neva extacepinta, Kajo noutajapinta, Ismo keltavihreätakila, halpis punaholopinta sekä Hablu 13 holotikkurila (rasvaevä) takila 23 f.


Sepolla ja Oskarilla oli mittakaloja yhteensä 22 kpl, näistä kolme oli noin 5 kilon painoista luonnonlohta. Punnittujen kalojen (19 kpl) keskipainoksi tuli 4.43 kg ja viiden suurimman kalan  7.180 kg, 6.960 kg, 6.480 kg, 5,720 kg ja 5,280 kg (kaikki lohia) keskipaino oli hienot 6.324 kg.

Juhalla ja Leifillä oli mittakaloja yhteensä 23 kpl, näistä kaksi oli rasvaevällistä lohta (noin 4-5 kg). Punnittujen kalojen keskipaino (21 kpl) keskipainoksi tuli 3.80 kg ja viiden suurimman kalan 7.680 kg, 6,500 kg, 5.620 kg, 5,420 kg ja 4,920 kg (kaikki lohia) keskipaino oli 6.028 kg. Hienoja kaloja !!!


Me saavuimme Ruotsin puolelle jälleen Sea Windin kyydillä, laivalla oli toista kymmentä traileripakettia, joten Ruotsin kalavesien suosi tuntuu kasvavan vuosi vuodelta. Veneetkin ovat vähän eri luokkaa, mitä meillä oli ensimmäisellä Vänernin reissulla vuonna 1998. Ruotsissa paikkoja kuitenkin riittää.

Aamuinen Tukholma oli taas rauhallinen ja matkanteko sujui joutuisasti. Perillä oltiin noin kahdentoista maissa ja uusi mökkikin löytyi helposti. Mökin tsekkaus, tavarat paikoilleen ja veneet vesille. Paikallinen leirintäalueen hoitaja ohjasi meidät satamasta ulos ja ensimmäinen kalastuspäivä oli alkanut.


Suuntasimme samoille alueille, missä Seppo ja Oskari olivat eli Marbilen-Prejbådan alueelle. Kalastus päästiin aloittamaan noin kahden aikaan.

Yhteenveto viikosta (29.4.-)...
Kalastuspaikkoina olivat Prejbådan-Marbilen sekä Brommö. Vesi oli ensimmäisen viikon ajan 3-5 asteteista ja pohjoistuulta oli 1-5 m/s. Saalista saaliin mm. seuraavilla vieheillä: HB vihreänoutajapinta, Nakertaja noutajapinta, Nakertaja sini/oranssipinta, Kajo vihreäpersepinta, HB noutajapinta, JW noutajapinta ja KR 11 holotikkurilapinta.

Muita saaliin tuoneita olivat mm. Nakertaja pinkkikeltaholopinta, HB leppispinta, JW holonoutajatakila 6 m, HB porkkana noutajapinta, KR 11 keltapinkkiperäpinta, KR 11 vihreäpersepinta, KR 11 äklövihreänoutajaholopinta, Neva keltaoranssipinta (20g), KR 11 marjapuuroholopinta, KR 11 marjapuuroholopinta, HB firepinkki pilkutpinta, AS raksipinta sekä Vuoksi raksitakila 3m.


Penalla ja Hablulla 21 mittakalaa (82,990 kg), kalojen keskipaino 3,952 kg ja viiden suurimman kalan keskipaino 5,636 kg.

Janilla ja Pasilla 17 mittakalaa (72,330 kg), kalojen keskipaino 4,255 kg ja viiden suurimman kalan keskipaino 6,018 kg.

Jussilla ja Kimmolla 13 mittakalaa (56,430 kg), kalojen keskipaino 4,341 kg ja viiden suurimman kalan keskipaino 5,466 kg.


Näin kolme venettä sai kokonaisuudessaan 51 kpl mittakaloja, joiden keskipaino oli 4 kiloa. Reissun suurimmat kalat olivat kaikki lohia:
9.110 kg (J&P), 6.600 kg (J&K), 6.370 kg (P&H), 6,000 kg (J&K) ja 5,860 kg (P&H). Kymmenen kalaa ylitti viiden kilon ja 26 kalaa neljänkilon rajan.
Kumpa joskus meillä Suomessakin....K.R.

Kalareissut Ruotsissa
Ruotsin kalastusreissuilla viikko on ehdoton minimi. Moni olisi mieluusti kaksikin viikkoa jos vaan olisi pidempiä lomia. Viikonreissulla saadaan jo aika komeita merkintöjä venekunnan reissuraporttiin.

Viikonreissu on siinäkin mielessä hyvä jos vaikka sattuu pari tuulipäivää, niin jää kuitenkin hyvin vielä aikaa kalastuksellekin. Välipäivinä voi sitten vaikka käydä kunnolla saunomassa. Jos tuulee 15 metriä tai enemmän, niin parempi tosiaan pitää vaan “kylpypäivä”. Kyllä sitä aina kuitenkin päästään vesillekin ja kalaakin alkaa tulla. Ruotsin reissuista jää aina hyvä fiilis.


Mitä reissut maksavat?
Reissun hintaa on vaikea määritellä. Se koostuu monista tekijöistä. Kuljetatko esimerkiksi oman veneen lautalla yli vai käytätkö paikallista charteria? Loppusummaan lasketaan myös veneen ja auton polttoaineet, majoitus ja ruoat. Aina tulee myös muita pikkukuluja, joita ei alunperin osannut arvioida. Ennen reissua kannattaa kerätä tietoa kalastukseen liittyvistä keskustelupalstoista ja kysyä neuvoa ja vinkkejä kokeneimmilta Ruotsinmatkaajilta.


Viikon reissulle tulee helposti hintaa 1000 euroa, mutta halvemmallakin voi selvitä. Asumme Torsön saaressa ja kalastelemme pääasiassa Brommö-Djurö sekä Prejbådan-Marbilen alueella. Myös lukuisia kalaoppaita veneineen löytyy. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon www.keskitalo.se.

Hobby-Boat Oy on erikoistunut kalastus- ja retkiveneiden vuokraukseen
yksityisille henkilöille sekä yrityksille.Jos oma vene on liian pieni Ruotsin suurille järville, on parempi tyytyä vuokraamaan. Toisinaan esteenä on myös matkan pituus - aina ei ole viisasta raahata omaa venettä mukana.



Artikkeli: Kimmo Rintala, kotisivut.
Kuvat: Pentti Savolainen, Kimmo Rintala, Seppo Pylvänäinen sekä Juha Väisänen.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Sivun alkuun