Raudun vetouistelu ja heittokalastus
Rautu eli nieriä on syvien vesien kala, jolle parhaiten kelpaa lusikkauistimet, pienet vaaput, jigit sekä lipat. Rautu on hyvä taistelija siiman päässä, joten kalastukseen saadaan hieman lisäjännitystä. Tunturin puroilla ja joissa kalastaminen onnistuu kätevästi rannalta, mutta järvissä parhaille paikoille pääsee vain veneellä. Esimerkiksi Inarijärvellä voit vuokrata kalastusveneen tai tuoda mukanasi kevyen kanootin. Raudun kalastusta voi harrastaa myös Saimaalla sekä muissa vesistöissä, jonne sitä on istutettu.

Kuvateksti: Isonieriä voi kasvaa jopa 5-10 kiloiseksi.

Raudun kalastustekniikka
Vieheet on saatava kesällä usein jopa 20-30 metrin syvyyteen, joten ilman syvätakiloita, painonsyvääjiä, kaikuluotainta sekä syvyyskarttaa ei reissuun kannata lähteä. Vetouistelussa veneen etenemisnopeus säädetään sen mukaan, kuinka syvälle vieheet on saatava. Veneellä soudettaessa tulee myös pitää taukoja, jotta vaaput saadaan riittävän syvälle. Moottorin kanssa samat tauot tehdään laittamalla moottori hetkeksi vapaalle. Heittokalastuksessa on syytä käyttää riittävän painavia vieheitä, jotka lentävät kauas ja uppoavat nopeasti.

Uistelun aikana saaliiksi tulee myös harmaanieriää sekä järvitaimenta. Rautu on usein vain 2-3 kilon painoinen ja 50-60 cm pitkä. Harmaanieriä puolestaan on nieriän alalaji, joka painaa useamman kilon enemmän ja voi olla jopa 90 cm pituinen. Syvänteiden rinteet sekä syvänteiden pohjat on käytävä tarkkaan läpi. Järvitaimen iskee hyvin pieneen vaappuun matalampaa ja taimenta tulee määrällisesti aina enemmän kuin rautua. Rautua voi kalastaa kesällä aamusta iltaan.

Kuvateksti: Erinomaista ruokakalaa

Suurimpia yksilöitä yritettäessä kannattaa tarjota Kuusamon Uistimen Professoreita, joilla on hidas uintiliike ja riittävästi painoa. Mikäli uistimesta löytyy vielä punaisen, mustan sekä hopean väriä, on saalis lähes taattu. Rautua kalastetaan keväästä heinäkuun loppuun saakka. Parasta sesonkiaikaa on kesä ja huonointa aikaa on syksy. Mitä punaisemman tai oranssimman värinen rautu on, sitä huonommalta se maistuu. Punainen väri kertoo myös kutuajan olevan lähellä.

Ensimmäisen raudun noustua on tärkeä yrittää samasta kohtaa uudelleen. Rautu on parvikala, joten yhden kalan tarttuessa vieheeseen, tulee usein perässä muutama lisää. Veneessä olisi hyvä olla 2-3 miestä, jotta parin kalan yhtäaikainen väsytys olisi mahdollista. Veneessä voi olla hetkessä puolitusinaa rautua. Jos taas kalastajat ovat liikkeellä tylsillä koukuilla, ei saalista saada ylös ollenkaan. Kun kalaa pyydetään hitailla nopeuksilla, nousee koukun terävyys ratkaisevaan asemaan.

Kuvateksti: Solakka ja kaunis lohikala pistää hymyn herkälle

Rautu
Uistimeen ja vaappuun tarttuva rautu on lähes poikkeuksetta yli 25 cm pitkää, sillä se aloittaa pikkukalojen syömisen vasta noin viiden vuoden iässä. Nuorempia yksilöitä voidaan saada perholla sekä verkoilla. Verkkokalastus on vaikeuttanut rautukantojen kasvua, sillä moni nuori rautu tarttuu verkkoon kiinni. Suurimmat yksilöt ovat 10-15 vuoden ikäisiä. Suomen suurin nieriä on saatu Sevettijärvestä ja se painoi 9,8 kiloa. Monta hyvää rautujärveä on pilattu istuttamalla siikaa, jonka kanssa rautu ei pysty kilpailemaan. Rautu menestyy parhaiten kirkkaissa ja happipitoisissa järvissä ja joissa.

Suomalaiset kalastavat rautua Tunturi-Lapissa sekä Norjan puolella. Rautua löytyy myös Vuoksen vesistöalueelta, Kuolimojärveltä. Vuoksen vesialueella rautu on rauhoitettu 11.9-15.3. välisen ajan ja muulloin nieriän alamitta on 40 cm. Tenojoesta puolestaan voi saada merirautua, joka nimensä mukaisesti kasvaa meressä, mutta palaa lisääntymään jokeen. Raudun liha ei säily kovinkaan pitkään.

Kuvateksti: Rautu maistuu parhaalle heti kalastuspäivänä syötynä.

Tunnistaminen
Harmaanieriän erottaa parhaiten nieriästä siitä, että sen vatsa ei ole punaisen värinen. Harmaanieriä on yleisväritykseltään hopeanvihreä, jossa kellertäviä pilkkuja. Puronieriällä on oliivinvihreä selkä, jossa on vaaleita juovakuvioita. Kudun lähestyessä puronieriän vatsa on punainen. Puronieriä jää usein alle kilon painoiseksi. Kaikille nieriöille on yhteistä se, että ne ovat pienisuomuisia ja evien reunat ovat valkoiset. Nieriällä ei ole selkä- taikka peräevässä myöskään vaaleita pilkkuja.

Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: SalmonFinland

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin