 |
|
|
 |
|
|
|
|
Merilohen vetouistelua
Merilohen vetouistelukausi Itämeressä ja Suomenlahdella käy kuumimmillaan
heinäkuussa, jolloin kalaa lähtee parhaiten kevyillä lusikkauistimilla tai täkyraksilla. Silloin ollaan kalastamassa 7-20 m syvyydessä eli harppauskerroksessa, eikä
suinkaan lähellä pohjaa. Veneen alla vettä on silloin 30-90 metrin väliltä. Lohi viihtyy erityisesti 11-13 °C asteisessa vedessä. Lohet viihtyvät rannikon lähellä, joten mitään
mahdottoman pitkää venereissua ei kala-apajille tarvitse tehdä.
 |
Kuvateksti: Lohen väsytys käynnissä.
Vuodenajasta riippuen lohet viihtyvät tietyllä vesialueella. Avomeriuistelussa potentiaalisia kalastuspaikkoja löytyy valtavat määrät, eikä aloittelija löydä helposti
parhaita alueita. Usein reissuun kannattaakin lähteä kokeneemman kalamiehen kanssa, joka voi kertoa lohen liikkeistä eri vuodenaikoina. Loppukeväästä lohet
lähestyvät rantaa silakkaparvien perässä. Saaliskalat painavat usein 5-12 kilon väliltä. Merilohta uistellaan lähinnä avomerellä yleisvesialueella, joten kalastusluvaksi
riittää valtion kalastuksenhoitomaksu. Sen tarvitsevat kaikki 18-64 -vuotiaat.
Huhtikuussa lohta pyydetään vielä avomereltä, mutta toukokuussa lohen tavoittaa jo
rannikon uloimpien saarten lähettyviltä. Toukokuun loppupuolella alkaa noin 60 vuorokauden mittainen aikajakso, jota voi sanoa parhaaksi kalastusajaksi. Tämän
aikajakson jälkeen lohet hiljalleen taas siirtyvät kauemmas rannikosta. Merellä liikuttaessa kannattaa mukana olla aina kalastuskaveri, pelastuspuku sekä
pelastusliivit. Turvallisuus on tärkeä asia sillä sääolosuhteet saattavat muuttua merellä hetkessä.
Sopiva uistelusyvyys merilohelle löytyy keväällä alle 10 metrin syvyydestä. Aamulla
ja illalla koitetaan muutaman metrin syvyydestä ja päivällä lähempää kymmentä metriä. Kesäkuussa hyvä uistelusyvyys asettuu 7-18 metrin välille. Heinäkuun lopulla
on jo päästävä hieman yli 20 metrin syvyyteen ja elokuussa voidaan kokeilla jopa 30 metrin syvyydestä. Toki tuulen suunta ja veden virtauksetkin vaikuttavat lohen liikkeisiin, mutta yllä olevat lukemat ovat vain suuntaa antavia.
Parhaat paikat löytyvät saarten kärjistä tai vedenalaisista rinteistä, joista käytetään myös nimitystä penkat. Tyypillinen lohen valitsema penkka alkaa noin 50 metrin
syvyydestä ja nousee jyrkästi noin 30 metrin syvyyteen. Merikortti auttaa uistelupaikkojen päättämisessä etukäteen ja kaikuluotaimen avulla sopiva paikka
löytyy helposti. Tällaista paikkaa kannattaa kokeilla useampaan otteeseen. Tällainen pohjanmuoto houkuttelee silakkaparvia ja lohet seuraavat aina perässä. Myös syvänteiden päälliset kannattaa koluta tarkkaan.
 |
Lohta uistellaan myös selkämerellä. Harrastajien määrä on selvästi pienempi kuin Etelä-Suomessa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, ettei saalista tule yhtä paljon.
Tärppejäkin tulee sen verran harvakseltaan, että monen kärsivällisyys loppuu kesken. Lohet ovat matkalla selkämereltä perämerelle ja sieltä jokiin. Päivän reissu
suunnitellaan usein ensin GPS:ään muistiin ja sitten lähdetään kalastamaan ennalta päätetyt uistelureitit. Kompassi on hyvä hätävara merellä liikuttaessa. VHF-
puhelimella saa tarvittaessa kutsuttua apua, mikäli liikutaan samoilla vesillä useamman uisteluveneen voimin. Lohenkalastus on monille kalamiehille tapa rentoutua kavereiden kanssa.
Järvilohen uistelu
Järvilohen uistelu tapahtuu pääosin merilohen uistelun tavoin. Järvilohta löytyy useista kirkasvetisistä sekä riittävän syvistä järvistä. Järvessä tulisi myös olla hyvä
muikkukanta, joka takaa suurten yksilöiden löytymisen. Järvilohta uistellaan syvänteiden vierestä. Syvänteissä vettä on 25-30 metriä. Kalastuskausi aloitetaan
kesäkuussa alle 10 metrin syvyydestä ja kesäkuun puoleen väliin mennessä 15-20 metrin syvyydestä. Oikea syvyys löytyy järvellä uistellessakin juuri harppauskerroksen lähettyviltä. Kalastuskausi päättyy jäiden tuloon.
Kalastusvälineet
Pitkänomaiset 9-12 cm pitkät vaaput ovat tehokkaita lohen uistelussa alle 15 metrin syvyyksissä. Merellä vaapun pituus saa myös olla 15 cm luokkaa. Kulta, vihreä,
keltainen ja hopea ovat varmoja värivalintoja lohelle. Mikäli uistellaan meren sijaan suurilla järvillä, käytetään usein takilaa, jonka avulla päästään yli 10 metrin
syvyyksiin. Syksy on erinomaista aikaa järvilohen pyyntiin. Lusikkauistimista kannattaa suosia hitaasti vajoavia malleja.
Lohta kalastetaan varsin järeillä varusteilla. Uistelukelaksi valitaan hyrräkela, johon
mahtuu 200-300 metriä 0,40 mm siimaa. Hyrräkelan kanssa 8-9 jalkaiset vetovavat toimivat hyvin. Varusteet maksavat melkoisen summan sillä vapa-hyrräkelayhdistelmiä saattaa yhdessä veneessä olla lähes kaksikymmentä
kappaletta. Vetolusikoihin tulee vaihtaa joko suurikokoinen haritettu yksihaarakoukku tai kemiallisesti teroitettu kolmihaarakoukku. Hyvin varustellusta uisteluveneestä
tulisi löytyä myös pintaveden lämpöanturilla varustettu kaikuluotain, GPS sekä kasa muita varusteita. Kalastuksessa hyödynnetään myös takiloita, syvääjälevyjä sekä plaanareita.
 |
Kuvateksti: Suurimmat lohet nostetaan usein nostokoukulla.
Lohen elinympäristö
Lohi viihtyy viileässää, puhtaassa ja hapekkaassa vedessä ja tarvitsee esteettömän
pääsyn merestä kutualueille. Kutualueina toimivat mereen laskevien jokien kosket. Luonnon lohen mäti hautoutuu useita kuukausia kutukoskien sorassa. Poikasten
jokivaihe kestää eteläisessä Suomessa 1 - 2 vuotta, pohjoisempana 2 - 4 vuotta. Jokipoikasvaiheen lopuksi lohet muuttuvat vaelluspoikasiksi, jotka vaeltavat
syönnösalueilleen mereen tai sitten järveen. Järvilohen luontaista levinneisyysaluetta on Saimaa. Saimaan järvilohi on pahasti uhanalainen, koska se ei juuri lisäänny
luontaisesti. Järvilohta istutetaan aika paljon urheilukalastusalueille.
Aikuinen lohi kasvaa keskimäärin metrin pituiseksi ja 10 kilon painoiseksi. Sen
pyrstöevässä on pieni lovi ja äritykseltään lohi on hopeanhohtoinen ja täplikäs vatsapohjan ollessa vaaleahko. Kutuaikana lohi on kuitenkin tummempi väriltään.
Pyrstön tyven läheisyydessä sijaitseva rasvaevä on tumma. Uistinten käyttö on suositeltavaa, kun viehe pitää saada syvälle. Täkyraksi on vieläkin tehokkaampi vaihtoehto.
 |
Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Matti Hiltunen, Vesa From ja Venekimppa.com.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
|
|
|