|
|
Kuhan heittokalastus
Kuhan heittokalastuskausi alkaa Etelä-Suomessa jo toukokuun puolessa välissä. Silloin mennään kalastamaan kuhan kutupaikoille, joissa koiras puolustaa ahnaasti
reviiriään tai hedelmöitettyä mätiä. Kuha viihtyy suurissa sameavetisissä järvissä ja tarvitsee riittävän hapekkaan elinympäristön. Mitä vähemmän järvessä on haukia, sitä
paremmin kuhakanta menestyy. Sen kutupaikka sijaitsee järven lahden matalikossa. Heittokalastus tapahtuu pääosin 10-15 gramman jigeillä, mutta periaatteessa kuha iskee myös 5 cm pitkiin uistimiin, vaappuihin tai kuhaleechiin eli perhojigiin.
 |
Kuvateksti: Kuha kasvaa parhaimmillaan jopa 18 kg:n painoiseksi ja 25 -vuotiaaksi.
Mistä kuhan tai kuhaparven löytää?
Kuhan heittokalastus alkaa siis matalikoilta, joissa on 1-3 metriä vettä. Kun poikaset
kuoriutuvat siirtyvät myös koiraat syvempiin vesiin. Heti jäiden lähdettyä, ennen kutuaikaa, kalamies voi tavoittaa kuhan uistinta vetämällä. Päivällä kuha löytyy
syvältä ja illalla taas lähempää pintaa. Kudun jälkeen voi heittokalastusvälineet ottaa esille ja parhaat ottipaikat löytyvät järvien kareilta sekä syvänteiden reunoilta.
Kesäkuussa suurimmat kuhat siirtyvät syvänteisiin ja kalamiehet niiden perässä. Kuha on silloinkin illalla lähempänä pintaa kuin päivällä.
Kesä-heinäkuu on parasta kuhan heittokalastusaikaa, jolloin vesi on yli 10-asteista.
Kalastuspaikka löytyy rantojen läheltä, salmien suista ja sisäseliltä erityisesti alueilta, joissa veden syvyys vaihtelee paljon. Kuhaa kannattaa yrittää myös Turun edustalta. Syksyllä kuha pysyttelee pääosin syvänteissä yli 8 metrin syvyydessä.
Ahkerimmat heittokalastajat saavat kuhaa vielä loka-marraskuussa merialueiden syvistä virtaavista salmista sekä sisälahdista. Kun ollaan näin syvällä, voi kuhan pilkkiminen tuottaa heittokalastusta paremman saaliin. Ensin on tietenkin
paikallistettava kuhaparvi ja se onnistuu parhaiten jigaamalla. Kun jää tulee, heittokalastuskausi päättyy.
 |
Kuhan jigikalastus ja välineet
Jigikalastajan varmat värivalinnat ovat fluorikeltainen ja pimeällä musta. Mukana saa myös olla hieman vihreää, valkoista, sinistä, oranssia tai punaista. Pimeällä
kannattaa kokeilla myös oranssia väriä. Lasinkirkas erivärisillä hileillä toimii myös usein erinomaisesti. Jiginä käytetään toukka-, mato- tai kalajigiä. Värivalintoja
ratkaisevampaa on, että käytetään oikean kokoista kuulapäätä. Paino riippuu toki myös kalastuspaikan syvyydestä, mutta sen tulisi olla 8-15 gramman väliltä. Mitä painavampi kuulapää on, sitä helpompaa on olla huomaamatta tärppiä. Kuha käy
usein vain puraisemassa jigiä, eikä nielaise sitä syvälle kuten ahven. Hyvin ajoitetulla vastanykäisyllä on siis suuri merkitys.
Jigiin on saatava hyvä tuntuma, joten tarvitaan kevyt kela ja riittävän jämäkkä vapa.
Vavalla saa olla pituutta ainakin 180 cm. Siiman voi valita 0,20-0,30 mm vahvuisesta monofiilisiimasta tai käyttää vaan 0,10-0,16 mm:n mikrokuitusiimaa. Siimassa saa myös olla väriä, joka helpottaa sen havaitsemista hämärässä. Monofiilisiimaa
käyttävä valitsee jäykemmän vavan kuin kuitusiiman käyttäjä. Punotussa siimassa tuntuma kalaan on erinomainen, mutta silti moni käyttää vanhasta tottumuksesta monofiilisiimaa. Jigipään ovat 1/0 tai 2/0 kokoisia.
 |
Kuvateksti: Suurimmat yksilöt päästetään aina takaisin veteen jatkamaan sukua.
Siiman ja jigin välillä on syytä laittaa peruke, sillä kuhalla on terävät hampaat. Selviät
myös ilman peruketta, mutta ennätyskuhan purressa siiman poikki, alat varmasti käyttämään peruketta. Jigia tulee uittaa hitaasti ja mahdollisimman hitaasti vajoava jigi toimii parhaiten. Mikäli uitat jigiä hieman pohjan yläpuolella, alat saamaan
saaliiksi ahvenen sijasta enemmän kuhaa.
Matalassa jigatessa 8 gramman jigipää riittää oikein hyvin. Kun taas kalastetaan yli 5 metrin syvyydestä, 10 gramman jigipää toimii parhaiten. 10-15 metrin syvyydessä
tarvitaan jo 20 gramman jigipää. Myös hauenkalastaja saattaa saada jättikuhan heitellessään yli 50 grammaa painavalla kalajigillä syvillä vesillä. Tuulisella kelillä
jigipään painoa joudutaan hieman lisäämään, jotta tuntuma jigiin pysyy riittävän hyvänä. Kuha saalistaa näön, hajuaistin sekä kuulon perusteella. Jigissä voi käyttää
myös hajusteita ja vetouistelussa vaapun tehoa lisää sen sisällä olevat ääntä tekevät kuulat (ns. räminävaappu).
 |
Jigin heittokalastus on helppoa. Heität jigin haluttuun paikkaan ja laukaiset sangan. Pidä siima kireällä ja vapa pystyasennossa. Heiton loppuvaiheessa laske vavan kärki
kohti pintaa ja ota löysät pois, kun jigi osuu pohjaan. Kelaa muutama kierros kammesta ja pidä taukoa. Voit odottaa, että jigi osuu pohjaan tai toistaa kelauksen
juuri ennen sen osumista pohjaan. Anna jigille liike vain kelan avulla, jolloin vavan kärki osoittaa vedessä olevaa jigiä kohti.
Toinen jigikalastustekniikka perustuu vavan liikkeeseen. Siinä jigin annetaan vajota
pohjaan ja vedetään vapa ylös. Sitten vavan kärki lasketaan osoittamaan jigin suuntaan ja kelataan löysät pois. Tätä toistamalla siima on lopulta kelassa. Usein
kuhan saa tarttumaan juuri veneen vierestä, jolloin voi tehdä hieman pilkkimisliikettä, jolloin jigiä seurannut kuha ottaa kiinni. Jigiä voi myös pitää hetken paikoillaan, joka
voi myös saada kuhan iskemään. Useimmiten kuha iskee pohjan tuntumassa, kunhan kalastaja malttaa uittaa jigiä riittävän hitaasti. Tärpin havaitsemiseen vaaditaan tarkkaavaisuutta.
 |
Kuha
Kuha on kuin hauen ja ahvenen välimuoto. Kuhan kylkien väri on vihertävän harmaa ja suurilla yksilöillä kullankeltainen. Kuhan selkä on lähes musta ja vatsa-alue vaalea.
Kuhalla on suuri kita, jossa useita teräviä hampaita. Kuha kasvaa 50-80 cm pitkäksi ja painaa muutamasta kilogrammasta aina 18 kg:n painoiseksi. Kuhalla on erinomainen pimeänäkö, jonka vuoksi se saalistaa pääosin hämärän aikaan. Suurten
järvien lisäksi kuhaa löytyy Suomenlahdesta sekä Saaristomereltä. Rannikkoalueella kuhaa löytyy lahtivesistä sekä sisäsaariston suojista. Kemijärveä korkeammalta kuhaa ei kannata lähteä etsimään.
Kuha menestyy sameavetisissä järvissä, koska sen poikaset selviävät parhaiten riittävän pimeässä ja hapekkaassa vedessä. Mikäli järven vesi on kirkasta, kuhanpoikaset tarvitsevat riittävästi noin viiden metrin syvyistä vettä. Rehevöityminen
ei tunnu häiritsevän kuhakantoja ja mikäli tulevien vuosien aikana kesät vielä lämpenevät, voidaan kuhakantojen odottaa kasvavan. Myös suurempia kuhia voidaan odottaa, mikäli ilmastonlämpenemistä tapahtuu tulevien vuosikymmenten aikana.
Kuhan alamitta on 37 cm.
 |
Kuha syö kuoretta, muikkuja, silakkaa sekä ahventa. Kuhaa kalastetaan Suomessa uistelun ja heittokalastuksen lisäksi pilkillä, pitkälläsiimalla sekä verkoilla. Kuhaa
pidetään erinomaisena ruokakalana. Sen liha on vähäruotoista ja ruodot sen verran kookkaita, että ne on helppo poistaa. Kuhan kilohinta on kaupan kalatiskillä korkealla. Kuhan liha on vaaleaa ja sitä hyödynnetään muun muassa sushin
valmistuksessa.
Artikkeli: Luonnossa.net
Kuvat: Kimmo Hyvärinen, Lappeenrannan Urheilukalastajat ry, Antti Laamanen, Antti
Salo ja Mikko Salo, Kalastussivut.com.
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
|
