Ahvenen täyttäminen
Kalan täyttämisessä voidaan käyttää monia erilaisia menetelmiä, jotka voivat poiketa toisistaan eri työvaiheissa. Joillain kalalajeilla voidaan täytettäessä käyttää omaa päätä, usein kuitenkin on tarpeen tehdä keinopää (erityisesti rasvaisille lohikaloille). Seuraavassa esittelen perinteisen kalan täyttämistavan, jossa käytetään kalan alkuperäistä päätä. Toki ahvenellekin voidaan valmistaa tekopää. Malliesimerkissä työnä on reilun kilon painoinen tummasävyinen ahven. Ahven lieneekin helpoimpia harjoitustöitä kalan täyttämistä aloittelevalle.

Kuvateksti: Ahven on saanut useita kirkkaita lakkakerroksia. Alustaan on lisätty hieman soraa täydentämään kokonaisuutta. (kuva 8)

Työ alkaa kalan mittaamisella
Aluksi ahvenesta otetaan lukuisia mittoja ennenkuin se nyljetään, kuten pituus, ympärysmittoja, läpimittoja, kropan korkeuksia jne. Mitä useampia mittoja otetaan, sitä helpompi on oikeanlaisen tekokropan teko. Lisäksi kala laitetaan paperille ja sen ääriviivat ja muoto piirretään paperille, johon em. mitat on hyvä kirjoittaa. Myös silmän koko mitataan tässä vaiheessa. Kropan tarkkaa mittaamista ei kannata väheksyä, koska oikean kokoinen ja muotoinen kroppa on koko työn onnistumisen edellytys. Kalan nahkaa ei voi venyttää liian suuren tekokropan päälle. Mittoja otettaessa on huomioitava että kala litistyy pöytää vasten ja muotokin muuttuu. Kalan nahka on hyvä pitää kosteana koko työskentelyn ajan.

Tekokropan valmistaminen
Otettujen mittojen mukaan valmistetaan kalalle tekokeho. Aloittelevalle helpoin menetelmä päästä alkuun lienee eristelevystä(Finnfoam tai vastaava) veistelemällä ja hiomalla tehty kroppa. Kokonainen kala voi tässä vaiheessa olla vielä mallina johon tekokroppaa voi samalla vertailla. Kun kropan työstössä aletaan lähestyä kalan kokoa ja muotoa on syytä huolella vertailla otettuja mittoja ettei hioisi kroppaa jostain kohdasta liian pieneksi. Aivan lopullinen hionta on hyvä tehdä vasta kun asettelee ja kokeilee nyljettyä ja valmista nahkaa kropan päälle.

Kuvan 2. kroppa alkaa olla jo lähes valmis. Itse käytän joskus kuvan kaltaisia apuviivoja jotka kuvastavat läpimittaa. Esim. uloin viiva on 2cm läpimitta, seuraava 3cm ja sisimmäinen 4cm(vrt. korkeuskäyrät maastokartassa) Myös paksuin kohta on hyvä merkitä. Viivoja käyttäen voidaan läpimittoja hahmottaa helpommin. Viivat on mitattu kokonaisesta kalasta isoa harppia apuna käyttäen. (ns. Länkiharppi)

Nylkeminen
On aika tarttua itse kalaan ja ryhtyä nylkemiseen. Nylkeminen aloitetaan koko kalan kropan pituisella avauksella. Avausleikkauksen paikka määräytyy siitä, miten tuleva kalatrofe on tarkoitus sijoittaa. Seinälle tulevalle kalalle on avaus paras tehdä seinää vasten tulevaan kylkeen, siis sille puolelle joka luonnollisesti tulee jäämään piiloon. Jos aiotaan tehdä ns. pöytämallin kalatrofe, on avaus paras tehdä vatsapuolelle. Näin sauman naamioiminen näkymättömäksi on helpointa.


Kuvassa 3. on ahvenen nahka nyljetty aloittaen kyljestä. Kala on tulossa seinälle oikea kylki esiinpäin, joten sen nylkeminen on aloitettu vasemmasta kyljestä. Alkuperäistä päätä käytettäessä pitää päästä luonnollisesti nylkemisen yhteydessä poistaa silmät, aivot ja kaikki lihat. Erityisesti poskissa on ahvenellakin melko paljon lihaa. Ne poistetaan silmäaukon kautta kaapimalla. Apuna voi käyttää myös pinsettejä.


Kuva 4. Vatsan alta avatun ahvenen nahka. Pää on nahassa kiinni niskan puolelta. Huomaa myös että vatsa- ja rintaevät on poistettu tässä vaiheessa nahasta. Nyljetystä nahasta poistetaan kaikki lihat pois kaapimalla nahan lihapuoli varoen esimerkiksi pienellä muovisella lastalla, myös ruokalusikkaa voi käyttää. Nahan kaapiminen tehdään ylös-alas-suuntaisesti, ei pituussuuntaan. Tässä nahassa on vielä hieman kalvoja jotka pitää poistaa tarkoin. Kun nyljetty ja nahka puhdistettu laitetaan se erityiseen kalan nahan ”parkitusliemeen”

Kalan nahan ”parkitusliemi”
Vettä 1l
Sinkkisulffaattia 15 g
Boraxia 120 g
Glyseroli 4 g
Sprii 1dl

Oltuaan liuoksessa puolesta tunnista muutamaan tuntiin nahka on nyt valmis laitettavaksi tekokehon päälle.


Varsinainen täyttämisvaihe
Valmista nahkaa sovitellaan tekoropan päälle ja tarvittaessa hiotaan vielä kroppaa pienemmäksi. Jos olet tehnyt kropan tarkasti otettujan mittojen mukaan se on varmasti ahdas, koska mitat otettiin nahan päältä. On kuitenkin helpompi hiota kroppaa pienemmäksi kuin alkaa lisäilemään liian pieneen kroppaan paksuutta. Kokeilua, hiomista ja sovitusta niin kauan että nahka mahtuu ja nahan reunat leikkaussaumassa kohtaavat. Aikaa myöten oppii melko hyvin arvioimaan kuinka paljon alle otettujen mittojen voi kroppaa hiota, että se alkaa mahtua päälle.

Huomioi myös että selkä ja vatsalinja asettuvat keskelle kropan linjoja. Kun todetaan kropan olevan  nahkaan sopiva, voidaan nahka liimata kropan päälle esim. akryylimassalla. Nahan reunat voi kiinnittää kuivumisen ajaksi esimerkiksi neuloilla kroppaan, että se ei vetäytyisi kuivuessa jolloin rako voi kasvaa kun nahka pyrkii kutistumaan kuivatuksen aikana. Pää voidaan liimata esim. kuumaliimalla ettei se alkaisi painua alaspäin. Se voidaan myös tukea oikeaan asentoon painamalla rautalanka tekokroppaan silmäaukon tai suun kautta. Epoksimassaa tai muovailusavea voi myös käyttää pään ja kropan liitoksen sovittamisessa. 

Silmäaukkojen kautta täytetään poskilihasten paikat muovailusavella tai vastaavalla. Tekosilmiä ei aseteta vielä tässä vaiheessa, vaan silmäkuopat jätetään kuivatuksen ajaksi tyhjiksi. Evät levitetään kuivumaan haluttuun asentoon sopivien tukien väliin. Tukina käytetään pienisilmäistä metalliverkkoa ja ohutta rei´itettyä muovin palaa. ”Julkisivun puolelle reijitetty muovilevy, taustapuolelle verkko. Evät tuetaan näiden väliin esim. isoilla paperiliittimillä. Vatsa ja rintaevät voidaan myös irrottaa ja kuivattaa erillään. Ne kiinnitetään takaisin myöhemmin.Tämä helpottaa mm. tulevaa maalaamista. Vastaavalla tavalla tuetaan myös kiduskannet, eli metalliiverkon ja muovin väliin

Kun nahka on paikallaan, evät tuettuna haluttuun asentoon ja pää oikeassa asennossa jätetään kala kuivumaan. Kuivatus tapahtuu huoneenlämmössä ja tuuletetussa tilassa mielellään ainakin pari viikkoa, isoilla kaloilla kauemminkin. On kuitenkin hyvä seurata päivittäin että kuivuminen sujuu hyvin. Kun käytetään tekopäätä kuivumisaika jää lyhyemmäksi.


Kuvan 5. ahven on jo kuivunut lähes pari viikkoa ja kuivumistuet on otettu pois evistä ja kiduskansista. Perä- ja pyrstöevien edessä näkyvä valkoinen ”raita” on avaussauma. Saumaa voi naamioida muovailtavalla epoksimassalla tai jopa puukittiä voi paremman puutteessa käyttää. Evät ovat kuivina äärimmäisen hauraita. Niitä voi vahvistaa ennen maalaamista esimerkiksi polymeeriliimamassalla, joka kuivuttuaan on läpinäkyvää.


Kuva 6. Värisävyjen palauttaminen on jo aloitettu. Työvälineenä käytetään paitsi kynäruiskua myös pieniä siveltimiä ja lukuisia eri värisävyjä. Valokuvat tuoreesta kalasta ovat välttämätön apu maalausvaiheessa. Tekosilmät on asetettu ennen maalamista paikoillen epoksimassaa käyttäen. Maali puhdistetaan tinnerillä silmistä kun maalaustyö on muuten valmis.


Kuva 7. Maalaustyö on valmis. Maalauksen aikana erillään olleet evät on kiinnitetty takaisin liimalla ja epoksimassalla. Silmät on puhdistettu maalista. Kala on valmis lakkaukseen

Ahven on valmis!



Vertailun vuoksi:Yllä olevalle ahvenelle on tehty keinopää, alla oleva on ”aidolla” päällä. Aitoon päähän syntyy kuivumisen aikana ryppyjä ja kutistumisia, joita voi olla vaikea täysin korjata. On myös huomattava että ko. kalat olivat luonnostaan hyvin erisävyiset.



Artikkeli: Rami Kallio, www-sivut.
Kuvat: Rami Kallio

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin