Hauen vetouistelu
Hauen vetouistelu tapahtuu joko soutamalla tai käyttämällä perämoottoria. Erityisesti meren saaristossa ja järvillä kalastettaessa moottoriveneen käyttö on suositeltavaa. Tuuliolosuhteiden salliessa kannattaa uistinta vetää myös soutamalla, jolloin veneen epätasainen liike elävöittää vieheen uintia. Liikuitpa sitten eteenpäin käsivoimin tai perämoottorin avulla, tarvitset kaikuluotaimen. Kaikuluotaimen on paikallaan myös soutuveneessä, jolloin se saa virtansa irtoakusta. Tutuilla vesillä selvitään myös ilman kaikuluotainta.

Kuvateksti: Hauki voi kasvaa parhaimmillaan 26 kiloa painavaksi jättiläiseksi. Suomessa on todistetusti saatu noin 20 kiloisia haukia.

Vetouistelun perusvälineistä
Hauen vetouistelussa käytetään 30 - 50 cm pitkää peruketta, joka tulee siiman ja uistimen väliin. Peruke on riittävän vahva, ettei hauki puraise sitä poikki pyristellessään vapaaksi. Erityisesti yli 10-kiloisten haukien kanssa on syytä olla kestävä peruke. Peruke voi olla metallia tai punottua nylonsiimaa. Kalastusliikkeestä löydät hyvän valikoiman teräsvaijeriperukkeita, mutta punotusta nylonsiimasta valmistetun perukkeen saa käsiinsä vain tekemällä sellaisen itse. Vetouistelussa käytetään usein hyrräkelaa ja vapatelineestäkin on paljon hyötyä.

Siimana käytetään nykyään pääasiassa venymätöntä monikuitusiimaa tai 0.40 - 0.50 mm paksua monofiilisiimaa. Venymättömällä monikuitusiimalla hauki tarttuu uistimeen nopeammin. Monofiilia käytettäessä varsinaisen vetosiiman päähän tulee kiinnittää vieheestä riippuen muutaman metrin verran ohuempaa monofilsiimaa. Sen voi kiinnittää kätevästi leikarilla vetosiimaan kiinni. Vetouisteluvauhdin ollessa hidasta tulee myös tehdä vastanykäisy kalan tarttuessa kiinni. Kalamies selviää osaamalla viisi kalastussolmua: paalusolmu, merimiessolmu, siansorkka, ulkosorkka sekä jalussolmu.

Kuvateksti: Jättihauki päätti iskeä pienempään lajitoveriinsa.

Kalaveneen varustuksesta on julkaistu kalastuslehdissä monenlaisia ohjeita sekä varustelistoja. Tarvitaan ainakin moottorin korjaustarvikkeita, varaosia sekä polttoainetta varakanisteriin. Tulentekovälineet, vara-ankkuri, airot ja mela on myös jokaisella listalla mukana. Kännykkä on suojattava vedeltä ja karttakin on muistettava ottaa mukaan. Ruoka ja juoma tarvikkeiden lisäksi tarvitaan lukuisia yksittäisiä varusteita, joista tärkeimmät ovat kiikari, tulentekovälineet, wc-paperia, puukko, retkikirves, vaihtovaatteet ja erityisesti hanskat, joita tarvitaan useampi pari mukaan. Kalastusvälineitäkään ei kannata unohtaa rannalle, sillä ne lähtevät kävelemään sieltä hyvin nopeasti.

Vapatelineet
Vapatelineet voidaan jakaa säädettäviin ja kiinteisiin putkitelineisiin. Markkinoilla on myös erilaisilla pitomekanismeilla varustettuja telineitä, joiden säätömahdollisuudet vaihtelevat paljon. Vapatelinettä hankkiessa tulee varmistaa, että oman vavan kädensija mahtuu siihen. Vapateline kiinnitetään joko veneen kaideputkeen, pystypinnoille tai vaakapinnoille. Suuren hauen iskiessä keskitytään täysin hauen väsyttämiseen. Mikäli kalastat kaverin kanssa, tulee hänen kelata muut vavat ylös ja valmistautua haavimiehen rooliin. Nostokoukkua käytetään vain mikäli kala aiotaan syödä.

Kuvateksti: Parhaimmat hauenkalastajat saavat elämänsä aikana useita kymmeniä yli 10 kiloa painavia haukia.

Kolme vapaa riittää useimmiten, jolloin veneen molemmille puolille kiinnitetään yksi vapateline. Kolmas vapateline tulee toisen vavan rinnalle kaideputkeen kiinni. Se kiinnitetään kuitenkin taaemmas kuin toinen samalla puolella oleva teline. Telineiden asennot säädetään niin, että kahden vavan kärki osoittaa ulospäin veneestä ja yksi vapa keskelle veneen peräosaan. Mikäli haluat kokeilla useamman vavan kanssa, kannattaa pitkät vavat kiinnittää lähemmäs veneen keulaa ja lyhyet taaemmas. Takana olevilla vavoilla kalastetaan silloin syvemmältä kuin keulaa lähempänä olevilla.

Vieheen valinta
Sopiva viehe hauenuisteluun on suurikokoinen lusikkauistin tai 15 - 26 cm pitkä kelluvavaappu. Moni käyttää myös jigiä, lippaa tai täkyraksia. Valittu viehe on vetouistelussa saatava vielä oikealle syvyydelle. Hauki viihtyy lämpötilojen kylmetessä lähellä pohjaa, jossa se valmistautuu hyökkäämään sopivan suupalan kimppuun. Kaikuluotaimen avulla saat tarkkaa tietoa veden syvyydestä eri kohdissa vesistöä. Siitä näet myös lähistöllä liikkuvien kalojen määrän ja koon. Vetouistelijan kannattaa myös pitää taskussaan varakompassia. Muista myös teroittaa koukut joka reissun jälkeen. Kovasuinen hauki ei tartu riittävän kunnolla hoitamattomiin koukkuihin. Koukut tylsyvät kalareissun aikana pahiten pohjakosketuksissa, jolloin timanttiviila on kaivettava repusta esiin.


Suosituimmat haukivaaput ovat edelleen Nils Master Invincible, Rapalan Magnum ja Original, ruotsalainen Zalt ja Westins Jätte sekä amerikkalainen Bomber Long-A ja Swimm Whizz. Lusikkauistimista Kuusamon Uistimen Professori ja Räsänen ovat edelleen maineensa veroisia. Jokaisessa vaapussa on määritelty uintisyvyys, johon voidaan myös vaikuttaa sillä kuinka paljon siimaa lasketaan ulos kelasta. Myös veneen etenemisnopeudella on merkitystä lusikkauistinta käytettäessä.

Kylmällä kelillä eteneminen ei saa olla liian nopeaa, vaikka kovalla vauhdilla hauki tarttuukin paremmin kiinni koukkuihin vastanykäystä tehdessä. Vetouistelijan tulee tietää ulkoa käyttämiensä vieheiden uintisyvyyden. Tieto löytyy lähes poikkeuksetta viehepakkauksista tai valmistajan www-sivuilta. On syytä myös muistaa testata vieheen toiminta vedessä veneen vieressä, ennen kuin lasket siimaa enemmän kelasta . Lähellä pohjaa uitettu viehe on aina tehokkaampi kuin pari metriä pohjan yläpuolella oleva. Parasta ottipaikkaa kannattaa kokeilla aina useamman kerran. Hauki viihtyy vuosi toisensa jälkeen samassa paikassa. Eli pari vuotta sitten saatu ja vapautettu 9 -kiloinen haukimamma, on tällä kertaa varmasti yli 10 -kiloinen.

Hankitut uistimet kannattaa järjestellä kahteen kalastuspakkiin. Toiseen pakkiin tulee hitaasti uivat ja toiseen vilkkaammat vieheet. Useimmat hauen kalastajat käyttävät kuitenkin pakin sijaan kookasta muovilaatikkoa, jonka yläreunaan on porattu tasaisin välein reikiä. Vaaput laitetaan roikkumaan reijistä etuosa alaspäin. Ison laatikon keskelle mahtuu myös pienempi laatikko, jossa säilytetään pienempiä vaappuja.


Mitä kylmempi vedenlämpötila on, sitä vähäeleisemmin vaapun tulisi uida. Vähäeleinen vaappu näyttää hauen silmään pienemmältä kuin vilkkaampi vaappu. Näin ollen vaapun kokoa voidaan lisätä muutamalla senttimetrillä. Kalastajan on myös mietittävä valitsemalleen vieheelle sopivaa vetonopeutta, jotta se liikkuu halutulla tavalla vedessä. Vetonopeus vaihtelee myös riippuen mitä kalalajia ollaan pyytämässä. Hauki nappaa lämpimän veden aikaan keskimääräistä nopeammalla vetonopeudella, mutta kylmemmillä keleillä tahtia on vähennettävä.

Vieheen uintisyvyys
Vieheen uintisyvyyteen voidaan vaikuttaa erilaisilla painoilla ja syvääjillä. Vetouistelussa käytetään usein kelluvia vaappuja. Vaappu ui maksimisyvyydessään sen ollessa noin 35 metrin päässä veneestä. Kun halutaan päästä tätäkin syvemmälle, hidastetaan veneen vauhtia ja käytetään vieheen edessä painoa. Kierre- ja halkiopainot ovat käteviä ja ne saadaan nopeasti siimaan kiinni. Paino sijoitetaan noin 1,5 metrin päähän vieheestä. Painon tulisi olla korkeintaan 30 gramman painoinen. Myös ohuemmalla siimalla saadaan vaappu syvemmälle. Mikäli vaapun edessä oleva turpalevy on suuri ja se osoittaa eteenpäin, tarkoittaa tämä käytännössä sitä, että se painuu kohti pohjaa nopeasti.

Syvääjän ja syvätakilan käyttö
Syvääjä on levy, joka kiinnitetään siimaan sopivalle etäisyydelle vaapusta. Veden vastus painaa sen syvälle. Syvääjän laukaisinpuikon pään vapautuessa pidikkeestä, syvääjä nousee pintaan. Laukaisupuikon pään vapautumisen saa aikaan vieheeseen tarttunut kala, pohjakosketus tai kalastajan vavalla tekemä nykäys. Mitä suurempaa syvääjää käytetään, sitä syvemmälle päästään. Syvääjän kanssa tulee käyttää suhteellisen jäykkää vapaa, muttei kuitenkaan liian jäykkää. Syvääjää käytettäessä kelaan laitetaan 0,50 mm vahvaa monofiilisiimaa, jonka tulee olla hankauskestoltaan erinomaista. Isoon hyrräkelaan mahtuu helposti 200 metriä siimaa.

Suuremmissa veneissä käytetään myös syvätakilaa, joka vie vieheen todella syvälle. Siinä on sähkömoottorilla varustettu vinssi, jonka avulla lasketaan veteen teräsvaijerin päässä oleva suuri paino. Kalan iskiessä vaappuun, painossa kiinni oleva siima irtoaa ja kalan väsyttäminen voidaan aloittaa vavalla. Kun halutaan uistella leveämmällä alueella, voidaan myös alkaa hyödyntämään plaanereita eli planaajia. Isompaan plaaneriin voidaan yhdistää maston kautta useamman vavan siimat, kun taas pieni plaaneri kiinnitetään suoraan yhden vavan siimaan. Kalan iskiessä vieheeseen, plaaneri liukuu lähemmäs uistinta. Kun kala saadaan väsytettyä riittävän lähelle, nostetaan plaaneri veneeseen ja kalan väsytyksen loppuvaihe voi käynnistyä.


Mikäli pysähdyt hetkeksi heittämään uistinta, kelaa kylmällä kelillä viehettä hitaammin sisään. Hauki ui itsekin alkukeväästä ja loppusyksyllä hitaammin. Sameassa vedessä käytetään voimakasuintisia vieheitä. Joissakin vaapuissa on myös sisällä räminäkuulia, jotka tekevät ääntä vedessä liikkuessaan. Näin haukea voi auttaa löytämään viehe, kun näkyvyys vedessä on muuten huono. Toisinaan hauet kokoontuvat samalle paikalle suurin joukoin. Parhaimmilta paikoilta on lähtenyt muutamassa tunnissa jopa yli 30 haukea. Parhaaseen syöntiaikaan kaikilla veneen kalastajilla on hauki yhtä aikaa kiinni, joten haavivuoroa joudutaan jonottamaan.

Hauen heittokalastus
Hauen uistelun ohella harrastetaan usein myös heittokalastusta, jossa käytetään lusikkauistimen lisäksi myös jigiä, pintavaappua, kumista pehmoviehettä tai jerkkiä. Jerkin uintiliike saadaan aikaiseksi nykimällä vapaa sekä muuttelemalla kelausnopeutta. Jerkkaus soveltuu lähinnä kesään, jolloin hauki ottaa helpommin kiinni pinnan lähellä liikkuvaan vieheeseen. Myös pimeällä jerkkausta kannattaa kokeilla. Osa jerkeistä on hitaasti uppoavia ja toiset pinnalla kelluvia. Kokeilemisen arvoisia hankintoja ovat esimerkiksi Buster Jerk, Savagear Freestyler sekä Deviator.

Haukiuistimessa keltainen, punainen, oranssi, vihreä ja hopea väri toimivat usein parhaiten. Nämä värit erottuvat vedessä usein parhaiten. Pilvisellä säällä viehevalinta voi olla normaalia tummempi esimerkiksi ruskea, tummansininen tai musta. Kesällä kannattaa kokeilla räiskyviä väriyhdistelmiä ja vesien kylmetessä hieman hillitympiä. Paras ottiviehe löytyy vain kokeilemalla. Hauen kohdalla voi myös olla hyödyksi vaihtaa vieheeseen suurempikokoiset ja laadukkaammat koukut. Kemiallisesti teroitettu koukku on hintansa arvoinen. Terävien koukkujen maailmassa on mukaan myös otettava ensiapuvälineet.

Kuvateksti: Hauen kalastukseen tarvitaan riittävän suuri haavi.

Suurta haukea meren saaristossa ja sisävesillä
Suurta haukea voi tavoitella jokaisella kalareissulla vuodenajasta riippumatta.  Moni kalastaja uskoo, että suurta haukea saadaan vain juuri ennen jäiden tuloa tai heti jäiden sulamisen jälkeen. Keväällä paras kellonaika haukimammojen kalastukseen on kokemukseni mukaan 12.00 - 20.00 välinen aika. Syksyllä vastaava aika ajoittuu 1000 - 14.00 tietämille. Syksyllä haukea kannattaa yrittää myös aamulla ja kesällä puolestaan illalla. Kesällä kalastaja tarvitsee myös polaroid aurinkolasit. Mikäli harrastat hauen kalastusta vain vähän, reissut kannattaa ajoittaa lokakuun loppuun ja syys-lokakuun vaihteeseen.

Suuria haukimammoja saadaan vielä alkukesästäkin, jonka jälkeen suuret hauet siirtyvät merellä yli 8 metrin syvyyteen. Alkukesällä meren saaristossa kalastettaessa kohteeksi valitaan karikoiden kupeet sekä saarten rantavedet. Kun uistin saadaan vietyä aivan hauen nenän eteen, se iskee varmasti. Suuret yksilöt siirtyvät matalempiin vesiin uudelleen syyskuussa, jonka jälkeen suurta haukimammaa lähtee muutaman kuukauden ajan. Parhaat ottipaikat löytyvät silloin karikkojen reunoilta, salmista ja syvien kuoppien rinteistä. Myös heittokalastajalle avautuu silloin mahdollisuus saada suuria haukia. Vesien kylmetessä on syytä muistaa henkilökohtaiset turvavarusteet, joista ainakin pelastautumispuku ja pelastusliivit on oltava päällä. Sisävesillä suurta haukea kannattaa yrittää toukokuusta syyskuun loppuun asti.

Hauki ruokakalana
Parhaimmat ruokahauet ovat alle 1,5 kg painavia, mutta myös 3 kg painava hauki kelpaa Yli 6 kg hauet on hyvä laskea takaisin jatkamaan sukua. Koirashauki voi kasvaa 12 kilogramman painoiseksi, mutta sitä suuremmat hauet ovat aina naaraita. Suuri hauki voi maistua yhtä hyvältä kuin pienikin. Makuun vaikuttaakin pääasiassa sen käyttämä ravinto. Suuret hauet sisältävät myös raskasmetalleja, jotka ovat ihmiselle haitallisia. Vähärasvaisena kalana hauki säilyy pakastettuna jopa 6 kuukautta.

Hauessa on paljon ruotoja, mutta niiden poistaminen kalasta käy suhteellisen helposti . Kun sopiva ruokakala saadaan nostettua veneeseen haavilla tai nostokoukulla, kannattaa se suolistaa samantien. Näin selvitään vähemmällä työllä reissun jälkeen kotona. Kalat kannattaa kääriä sanomalehteen tai laittaa kalapussiin. Mikäli kalastaja ottaa hauesta vain fileet mukaan, on syytä pitää huolta leikkuulaudan puhtaudesta. Mikäli lihaan pääsee kalan limaa, tarttuu siihen kitkerä sivumaku. Fileet voi laittaa lopuksi sopivankokoisiin rasioihin ja suojaan auringolta.

Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Jari Kettukangas, Eräaiheinen blogi, Jon Rimpi, Kimmo Hyvärinen ja Ville Immonen, Lappeenrannan urheilukalastajat.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin