 |
|
|
|
|||||||||||||
 |
||||||||||||||||
|
Tarvon ohuessa lumessa vaaranrinnettä alaspäin. Ensilumi on satanut Kittilään ja aamu on huikaisevan kaunis. Mättäiden päällä punaiset puolukat kuultavat valkean lumen läpi ja oksat ravistelevat märkää lumitaakkaansa alas. Niskaan ryöpsähtää silloin tällöin lunta ja jouseni on märkä kuin sateella. Onneksi siinä ei ruuti kastu ja tähtäimet pysyvät kuivana villapipon alla. Juhani nousee jo vastakkaista rinnettä ylöspäin ja koiramme tekevät työtään ympärillämme. Pystykorva Urpo tarkkailee puita pää koholla ja seisojamme Rasmus tekee vikkelää rinkiä kuono maata auraten. Koirat häipyvät hetkeksi näkökentästä. Kaatuneen puunrungon takaa paljastuu jäniksen yöllinen makuusoppi ja otteeni jousesta tiukentuu. Pitkäkorva liikkeellä. Yht`äkkiä vihlova vinkaus kajahtaa rinteen takaa ja pelkään Rasmuksen loukanneen itsensä johonkin oksaan maata kyntäessään. Helpotus ja jännitys täyttää mieleni kun näen koiran tulevan pikajunavauhtia alas jänis edellään. Juhani on lähempänä tilannetta jousi tanassa ja kohta pitkäkorva jatkaa juoksuaan Pyhän Pietarin luona. Nuoli lävisti eläimen edestä taakse katkaisten valtimot. Rasmus hoksaa jäniksen vauhdin hiljentyneen ja hyppää verisen otuksen selkään makaamaan. Sinä se sitten tyhmänä katselee meitä, kuollutta jänistä ja pohtii, että mitäs nyt tehdään.
Seisovat koirat Ikää pienellä mynsterinseisojallamme oli tuolloin vain 1,5 vuotta ja sen kokemukset yleensäkin metsällä melko vähäiset. Meille koiran myynyt varoitti ampumasta mitään ennen koiran neljättä syksyä, jottei siitä tulisi liian kuuma jahdissa. Pelkäsinkin nyt koulutuksen menneen pilalle tapahtuneen johdosta mutta onneksi turhaan. Koira on rauhoittunut ja toimii niin kuin meidän metsästystyylillemme jousen kanssa on tarvis toimia. Seisova koira on mielestäni erinomainen koira metsästettäessä jousella jäniksiä. Voit rauhassa kävellä metsässä jousi lepoasennossa. Koira hoitaa tiedottamisen ja hyvällä tuurilla jänis jää ampumahollille koiran seisontaan. Samaa pätee rusakon kanssa pelloilla. Ohjaat vain koiraa kulkemalla ojanpientareita tai pusikkojen laitoja. Tunnen useita seisojia, joilla ei kantti kestä jäädä odottamaan paikalle jos jänis päättääkin paeta liian lähelle tunkeutunutta kuonoa. Osa koirista pitää ääntä lähtiessään takaa -ajoon ja osa taasen ajaa mykkänä pakenevaa pitkäkorvaa. Useimmiten seisojat ajavat jänistä vain pari kierrosta, joten ajokoiriin niitä ei voi verrata. Oma koiramme on täysin oman tiensä kulkija; jolloinkin hieno seisonta ja jäniksen paetessa se pysyy paikalla, jolloinkin taas se ryntää perään mykkänä tai kiljuen. Tuohan se toki vaihtelua metsästykseen.
Sitä on sitten vain osattava ennustaa jäniksen pakorinki ja mentävä passiin kuten ajokoirametsästyksessäkin. Jostakin pakokaravaani ympyränsä kiertää ja hyvällä tuurilla pääset ampumatilanteeseen. Jos nuoli osuu kohteeseensa hoitaa seisova koira noudonkin. Todella monipuolista. Ajavat koirat Kaikista yleisintä jäniksen metsästys jousella on kuitenkin käyttää ajavia koiria apuna. Suomen ajokoira, beagle, dreeveri ja mäyräkoirat saavat kaikki liikettä jänikseen ja jousella metsästävän tehtäväksi jää passipaikan valitseminen ja ajon seuraaminen. Olen itse saanut olla suomen ajokoiran ja sen lyhyempijalkaisten sukulaisten beaglen ja dreeverin kanssa jahdissa ja olen pitänyt molemmista koiratyypeistä. Kelistä ja jäniksen reviiristä riippuen pitkäjalkainen ajokoira kiidättää pupua useasti passipaikan lähelle. Jäniskannan runsaus taasen vaikuttaa reviirin kokoon ja harvan jäniskannan erakot ovat pitkän matkan kulkijoita koiraa eksyttäessään. Tosin maastokin vaikuttaa pyynnin onnistumiseen ja usein voi joutua tekemään pitkiäkin passipaikan siirtoja jäniksen siirtyessä naapurimetsikköön pyörimään.
Matalajalkaiset ajurit eivät sukkelaan ryteikössä liiku ja tällöin myös jänis hidastaa vauhtiaan. Pienissä metsiköissä tällainen hitaasti tapahtuva pyörittely tarjoaa usein ampumatilanteita tai ainakin pitkäkorvan pääsee näkemään ja jännitys pysyy yllä. Jäniksen metsästys jopa tiheittenkin taajamien lähellä onnistuu helposti käytettäessä hitaasti ajavia koiria.
Pystykorvat Onnistuu se jänisjahti käyttäen omaa kansalliskoiraammekin ajomiehenä. Koirasta riippuen käyttää pystykorva ääntä vaihtelevasti. Oma koiramme antaa kiivaimmat haukut ja kimitykset alkustartista ja ääni hiipuu matkan jänikseen kasvaessa. Ääntä tulee sitten taas koiran saavutettua ajettavaansa. Tosin useimmat pystykorvat ajavat vain muutaman kierroksen ja siirtyvät sitten muuhun metsästykseen eli siihen lintujahtiin.
Mahdollisuuksia ampumatilanteeseen kuitenkin tulee ja tuuriahan sitä aina tarvitaan onnistumiseen metsästyksessä. Muuttuvia tekijöitä on liikaa, jotta aina voisi olla varma saaliista metsästit sitten millä aseella tai keinolla tahansa. Miesajo Aina ei ole mahdollisuutta päästä koiran kanssa jänismetsälle. Jos hinku metsälle on kova niin voit pyytää vaikka tukevoituneen aviosiippasi rasvanpolttoon. 
Rasvanpoltto meneillään. Miesajo tapahtuu hitaasti, jolloin ampumatilanne voi tulla myös ajomiehelle.Laitat vain kaksijalkaisen ajurin jäniksen jälkien päähän ja ajo käyntiin. Äänen käytöstä voitte sopia omat sääntönne. Passipaikka valitaan kuten koiran kanssa jahdatessa ja osuman sattuessa voi ”ajuri” tehdä noudon. Jänis käyttäytyy kuten koira-ajossakin ja pitää lyhyttä välimatkaa takaa-ajajaansa. Ajurin kunnosta riippuu kuinka nopeasti siirtyminen pupun perässä seuraavalle mäennyppylälle onnistuu Perhe-elämää rikastuttava jahtimuoto ja samalla hoituu kuntoilu molemmille.  Rusakkoajoa Nivalan aukeilla. Kyttäys Joskus niitä kiloja pakkaa riesaksi asti ja tarpominen risukossa ajokoirajahdissa käy liikaa voimille. Tai sitten haluat nauttia rauhallisista syysilloista, tarkkailla luontoa ja silti tuntea jahdin jännitystä.
Tällöin voit pitkäkorvajahtia harrastaa passipaikassa odottaen eläinten ruokapaikkojen lähellä. Raahaat vain ahterisi sopivaan pellonlaitaan, johon tiedät pupujen tulevan eineelle ja piiloudut pusikon sisään. On muistettava raivata jouselle sopiva ampumareikä ja testattava etukäteen sopivat ampumakulmat, jottei sitten tule yllätyksiä tosi tilanteessa. Reppujakkara helpottaa odottamista. Passipaikalle kannattaa mennä hyvissä ajoin, jotta jänikset eivät huomaa vaanijaansa. Usein syysillat ovat lämpimiä mutta yöksi kylmenee, joten varaa lämmintä reppuun eikä päällesi. Jos aloitat passi-istunnon hiessä kylpien, täriset sitten jo horkasta ampumatilanteen viimein tullessa. Huti tulee ja maine menee.
Varusteet Pakeneva jänis huomaa parhaiten liikkeen, joten varustuksiin kannattaa kiinnittää sen verran huomiota, että sulaudut mahdollisimman hyvin taustaan. Lumikelillä auttaa vaaleat vaatteet, joissa on tummia raitoja ( oksia matkien ) rikkomassa massiivista pintaa.
Alkusyksystä ruskeavihreäkirjava vaatetus kätkee sinut varmimmin pusikon eteen. Ja aina on sitten mustettava kädet ja kasvot. Valkeanaamainen suomalainen ei paljon tarvitse maskia sulautuessaan talviseen maisemaan mutta syksyllä asia on toinen. Kasvot loistavat kuin Naantalin aurinko ja pieni liike paljastaa pitkäkorvalle passipaikkasi. Valkoiset kädet huomataan helposti ja kaikki kiiltävä jousesta tai valkoisista nuolista.
Vaikeutena on myös jousen virittäminen mahdollisimman eleettömästi. Nuolta ei tosiaankaan saa niin nopeasti liikkeelle kuin haulisuihkua ja aina tarvitaan jonkinlainen puhina ja ähellys jousen viritykseen ja nuolen liikkeelle saattamiseen. Kaikki on mahdollista Jänisjahdissa käytettävien koirien lajikirjo on laaja. Jokainen koira, joka saa ristiturvan liikkeelle auttaa jahdissa. Omasta osaamisesta on sitten kiinni se, kuinka usein saalis reppuun laitetaan. Jänisten metsästys jousen kanssa ei juuri poikkea siitä tavasta kuinka se ruutiaseilla tehdään. Kylmyys asettaa omat rajoituksensa ampumatilanteelle ja naamiointi on tärkeämpää johtuen lyhyemmistä ampumamatkoista. Taitava jousiampuja osuu juoksevaan jänikseen kuten ruutiasemieskin. Tuplalaukaus on hitaampi kuin haulikolla ja merkkilaukaus äänetön. Poukkojäniksiä syysjahdissa ammutaan sekä ruuti- että jousiaseellakin. Ja molemmilla aseilla ammuttu jänis maistuu yhtä hyviltä.
Mukkanuolen nettikauppa: Tule tutustumaan --> Artikkeli: Sinikka Uusitalo Kuvat: Sinikka Uusitalo Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved. |
||||||||||||||||
|
|
|
|