 |
|
|
|
|||||||||||
 |
||||||||||||||
|
Riistan ruokinta on tärkeää erityisesti talvella, jolloin ruokaa on niukemmin tarjolla. Useat metsästäjät haluavat auttaa riistaeläimiä selviämään helpommin Suomen kylmästä talvesta. Lisäravinnon tarve on suurinta kevään alussa, jolloin paksu lumipeite vaikeuttaa ruoan etsintää. Riistan ruokinta olisi syytä aloittaa syksyllä ja sitä on jatkettava toukokuun loppuun saakka. Kun ruokinta aloitetaan ajoissa, ehtii eläinten ruoansulatus tottua niille tarjottuun lisäravintoon ennen talven vaikeinta aikaa. Aloitettua ruokintaa ei saa koskaan keskeyttää, sillä se johtaa pahimmassa tapauksessa usean riistaeläimen kuolemaan.
Ruokintapaikka Ruokintapaikan pystytykseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Hyvä ruokintapaikka löytyy usein avoimelta paikalta aivan riistapellon läheisyydestä. Näin varmistetaan se, että riistaeläimet löytävät varmasti paikan. Ruokintapaikkaa ei tule sijoittaa teiden läheisyyteen tai pellon viereen. Pellon reunalle tehty ruokintapaikka levittää hukkakauraa, joka lisää torjuntakustannuksia sekä laskee pellon käyttöarvoa. Riistapelto ja ruokintapaikka houkuttelevat paikalle muun muassa metsäjäniksiä, rusakkoja, hirvieläimiä, kettuja, villisikoja, metsäkanalintuja sekä fasaaneja. Riistaa ruokitaan talvella useimmiten viljalla, heinällä, lehtikerpuilla sekä vajaan metrin korkeudelta kaadetuilla haapa puilla. Muulloin ruokintapaikalle voi tuoda myös omenoita, porkkanoita, juureksia, vihanneksia sekä juurikkaiden naatteja. Riistapellosta puolestaan eläimet saavat usein persianapilaa, rehumaissia, kauraa, rehukaalia, naurista, hernettä, rehurapsia, auringonkukkaa, heinää sekä rehusokerijuurekasta.
Ruokintalaitteet Ruokintalaitteita on olemassa monenlaisia. Yleisimmät ovat heinähäkki sekä tynnyrimallinen jyväautomaatti. Heinähäkissä on katos, jonka ansiosta heinät on suojattu sateelta. Heinähäkin yhteydessä voi myös olla kaukalo jyville tai vaikka pienpetopyyntiin tarkoitettu loukku. Heinähäkkiin voit myös tehdä sarvipuut, joiden avulla hirvieläimet saavat helpommin irrotettua sarvensa. Riistaa ruokkivan kannattaa ostaa viljat suoraan viljavarastoilta. Heinä puolestaan tehdään aina kesällä varastoon ja tarjotaan kuivattuna. Lehtikerput Lehtikerput kerätään aina kesällä metsätien reunoilta. Pajukosta tai lehtipuun osista kerätään käsin sopivankokoisia kerppuja. Kerput voi halutessaan kastella merisuolavedellä. Sitten kerput tulee kuljettaa auringolta suojaan kuivumaan. Hyviä paikkoja ovat esimerkiksi autotallit sekä vanhat heinäladot. Kuivatussa lehtikerpussa säilyy vitamiinit ja kivennäisaineet pitkään. Oksat sidotaan yhteen samalla tavalla kuin saunan vastatkin. Lehtikerppu tehdään aina lehtipuiden oksista. Kuivatut kerput ovat loistava lisäravinto talviaikaan.
Riistakamera Ruokintalaitteella käyviä eläimiä on mukava seurata riistakameran avulla tai kyttäyskopista. Riistakamera sijoitetaan 1-1,5 metrin korkeuteen. Sen tulisi olla 3-8 metrin etäisyydellä ruokintapaikasta. Riistakamerassa on liikkeen tunnistus, joka aktivoi kameran päälle. Riistakamerat ovat kehittyneet viime vuosina paljon eteenpäin. Uudet mallit tallentavat keskimäärin 6 megapikselin kuvaa tai digivideota. Laitteen on syytä tukea myös 4 Gb:n Secure Digital -muistikorttia. Näin muistikortti ei täyty liian nopeasti. Tällaiseen riistakameraan mahtuu reilusti yli 3000 digikuvaa tai noin 250 minuuttia videokuvaa. Uudet mallit on varustettu näkymättömällä infrapuna salamalla. Ennen valkoinen salaman välähdys paljasti hämärän aikaan tai yöllä riistakameran ja ruokintalaitteelle tullut eläin lähti muualle. Hyvä riistakamera on äänetön, maastoon sulautuva sekä hajuton. Kun olet hankkimassa riistakameraa, kannattaa käydä myös YouTube.com -verkkopalvelussa tutustumassa riistakameralla otettuihin videopätkiin.
Sorsien ruokinta Sorsien ruokinnalla parannetaan poikuetuotantoa ja saadaan ohjattua linnut halutulle paikalle lähestyvää metsästyskautta ajatellen. Vedessä kelluva, neliön tai suorakaiteen muotoinen, ruokintalautta sopii tähän tarkoitukseen erinomaisesti. Lautan päälle tulee myös tehdä laidat, ettei ruoka pääse heti valumaan veteen. Ruokintalautta saadaan kellumaan käyttämällä joko styroxia, finfoamia tai muuta suulakepuristettua materiaalia. Näistä styrox kestää käytössä heikoiten, sillä ajan kanssa sen rakeet alkavat purkautumaan. Styrox myös imee itseensä vettä, kun taas finfoamissa on suljettu rakenne. Tässä on yksi rakennusohje ruokintalautan valmistukseen.
Sorsien ruokinta aloitetaan keväällä ja sitä jatketaan syksyyn asti. Osa metsästäjistä aloittaa ruokinnan vasta 1,5 kuukautta ennen jahdin alkamista. Näin säästetään hieman rahaa, mutta lopputulos ei ehkä ole yhtä hyvä riistasaalista ajatellen. Sorsille syötetään lähinnä ohraa ja kauraa. Myös katiskasta saadut kalat voi houkutella sukeltajasorsia ruokailemaan ruokintalautalla. Ruokintalauttoja voi olla 10-50 metrin välein useampiakin isommassa lahdessa. Noin 50 kilon kaurasäkki syödään loppuun yhdeltä ruokintalautalta 4-6 päivässä. Kauran ja ohran voi ostaa edulliseen hintaan esimerkiksi paikalliselta maanviljelijältä. Ruokintalautta kannattaa ottaa varastoon talteen, hyvissä ajoin ennen jäiden tuloa. Hyvin rakennettu ruokintalautta kestää useita vuosia käyttökelpoisena.
Tässä artikkelissa käsittelimme riistan ruokintaa yleisesti, oikean ruokintapaikan löytämistä, ruokintalaitteita, riistakameraa, lehtikerppujen tekoa sekä sorsien ruokintaa. Mikäli kaipaat lisää tietoa nuolukivestä, voit lukea aihetta käsittelevän artikkelin linkkiä painamalla. Artikkeli: Luonnossa.net. Kuvat: Mika Lamu ja Joni Saunaluoma. Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
||||||||||||||
|
|
|
|