 |
 |
|
 |
|
 |
|
|
|
Ukkoetana (Limax cinereoniger) Ukkoetana on Suomen maaetanoista kaikista suurin. Taakse jäävät siis harmaan-kellansekainen metsäetana, kellanvaalea peltoetana, valepeltoetana, kellanvihreä
hentoharjaetana sekä oranssinpunaruskea espanjansiruetana. Ukkoetanan voi sekoittaa jopa 14 cm pitkäksi kasvavaan espanjansiruetanaan, joka saa aikaan suurta tuhoa
puutarhoissa. Ukkoetana puolestaan on kiinnostunut lähinnä vain lahonneista lehdistä ja sienistä.
Kuvateksti: Ukkoetana jättää jälkeensä liukkaan limavanan, jonka avulla se liikkuu energiavarastojaan säästäen.
Ukkoetana kasvaa jopa 19 cm pitkäksi ja viihtyy pääosin metsissä. Sen parhaimpia
tuntomerkkejä ovat vaaleat selkäjuovat. Ukkoetanaan törmää yleensä ainoastaan vesisateen aikana tai sen jälkeen. Muutoin tämä etanalaji pysyy visusti erilaisissa kosteissa
piilopaikoissa. Sopivia piilopaikkoja löytyy esimerkiksi kiven tai kostean ja osittain lahonneen puupalan alta. Tämä nilviäinen venyy täyteen mittaansa liikkuessaan eteenpäin. Ukkoetanan
väritys on monivivahteinen, harmahtava tai mustahko. Molemmin puolin selkää löytyy myös mustia viirunpätkiä.
Ukkoetana laskee munansa maan alaisiin onkaloihin kesällä tai kesän jälkeen. Talvella
etanat etsiytyvät asumattomiin hiiren- ja myyränkoloihin. Viimeistään marraskuussa etanalla tulee olla löydettynä sopiva paikka roudan alta, jossa ne valmistavat erittämästään limasta
suojakseen onkalon. Ukkoetana elää 1-3 vuotta. Kesäpäivinä se lepäilee kosteissa ja varjoisissa paikoissa ja lähtee yöllä etsimään sopivaa ravintoa.
 Kuvateksti: Ukkoetanoilla on erinomainen hajuaisti, joten sen ei tarvitse liikkua yöllä paljoakaan (2-15 metriä) löytääkseen sopivaa ravintoa.
Ukkoetana kuuluu maamme alkuperäislajistoon, eikä siitä ole harmia puutarhureille. Erotat pahamaineisen espanjansiruetanan esimerkiksi sen hengitys aukon sijainnin perusteella.
Ukkoetanalla se on pään takana olevan kilven keskiosaa taaempana ja espanjansiruetanalla se puolestaan on hieman keskiosaa edempänä. Ukkoetanan häntä on terävä ja espanjansiruetanan häntä pyöreä.
Kuvateksti: Hyvänä sadekesänä ukkoetanoita näkee runsaasti metsissämme.
Yllä olevassa kuvassa näkee selvästi etanan pään takana olevan alueen, jota sanotaan kilveksi. Tämän oikealla puolella on hengitysaukko, jota ei tässä kuvassa näy. Alla kuitenkin
lisää kuvia, joista voit katsoa millainen hengitysaukko etanoilla on.
Muut kuvat: Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:
             
Keskustele artikkelin aiheesta muiden kanssa --->
Artikkeli: Luonnossa.net -tiimi Kuvat:
Luonnossa.net -tiimi
Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.
|
|
|