Sisilisko (Zootoca vivipara)
Sisilisko on hyvin yleinen ja laajalle levinnyt matelijalaji. Se voi kasvaa 20 senttimetrin pituiseksi ja sen pituudesta hieman yli puolet on häntää. Sisilisko on kuuluisa siitä, että se voi irrottaa harhauttaakseen häiritsijäänsä. Irronnut häntä jää sätkimään paikalleen. Häntä kasvaa ajan kuluessa takaisin, mutta sisilisko on menettänyt tärkeän ravintovarastonsa. Hännän menettäminen juuri ennen talvehtimista voi olla kohtalokasta. Sisilisko on rauhoitettu, joten sitä ei saa ottaa lemmikiksi.

Kuvateksti: Sisiliskoja saalistavat mm. haukat, varikset, ketut sekä supikoirat.

Sisilisko viihtyy metsien ja peltojen reunoilla sekä teiden varsilla. Auringossa lekottelevan sisiliskon löytää myös kalliolta ja suoalueilta. Sisilisko viihtyy kosteissa paikoissa ja se toisinaan piiloutuu muiden eläinten tekemiin koloihin suojaan. Sisilisko on myös erinomainen uimari. Se viihtyy 10-20 metrin alueella lähes koko kevään ja kesän. Se voi elää jopa 10-vuotiaaksi.

Kalliolla liikkuvaa sisiliskoa tarkkaillessa on helppo todeta, että se on taitava kiipeilijä. Pystysuorilla seinämilläkin se liikkuu aika vaivattomasti. Sisiliskon tunnistamista helpottaa suuresti se, että Suomessa on vain kaksi liskolajia, joista toinen on vaski, jolla ei ole jalkoja. Aloittelija voi sekoittaa sisiliskon vesiliskoon tai rupiliskoon, mutta ne ovat salamanterieläimiä.
Kuvateksti: Neljänvuoden ikäinen sisiliskopariskunta.

Sisiliskon selän väritys on tumman ruskea, hieman harmahtava tai vihreän sävyinen. Naaraan erottaa koiraasta keskiselän ja kylkien tummista juovista. Sisiliskon pienet terävät kynnet tarttuvat hyvin kaikille pinnoille. Naarailla on myös keltainen tai vaalea vatsapuoli, jossa tummia täpliä. Koiraan vatsa on punainen tai oranssi ja siinäkin on yleensä tummia täpliä. Koiraat tunnistetaan helposti myös niiden selässä olevista rengastäplistä, joissa on vaalea keskus.

 Sisilisko herää horroksestaan huhtikuussa. Koiraat heräävät ensimmäisinä. Sisiliskoa tulee etsiä avoimilta alueilta, jonne aurinko pääsee paistamaan. Se voi tulla myös helposti pihapiiriin ja erityisesti kesämökin lähelle. Sisilisko liikkuu yleensä päiväsaikaan ja tarvittaessa se voi olla hyvin nopea. Sisilisko voi imeä itseensä lämpöä myös alustastaan, joten kallioalueet ovat usein sen lempipaikkoja. Joskus sisiliskon voi löytää myös maassa olevan lankun tai kannon päältä.

Sisilisko syö hämähäkkejä, hyönteisiä ja muita selkärangattomia eläimiä. Sisilisko etsii talvehtimispaikakseen usein lahokannon, joka suojaa hyvin sitä kovilta pakkasilta. Mikäli sisilisko menee talvehtimaan jonkun eläimen tekemään koloon, sen tulee päästä routarajan alapuolelle. Sateiden jälkeen sisiliskoille kelpaa ruuaksi myös kastemadot. Sisiliskon tiedetään syövän myös perhosia ja kärpäsiä. Sisiliskojen tulee myös varoa monia eläimiä, joista yksi on kyykäärme. Erityisesti ensimmäisen kesän poikaset ovat monille petoeläimille helppo saalis.

Kuvateksti: Sisiliskon suomuinen nahka on kuin vierekkäin aseteltujen kilpimäisten levyjen panssarisuojus.

Parittelu tapahtuu touko-kesäkuussa. Naaras hautoo 4-9 munaa sisällään ja muninta tapahtuu vasta kun poikaset ovat valmiita kuoriutumaan ohuen kalvon läpi. Pikkuiset liskot syntyvät heinä-elokuun aikana. Poikaset ovat yleensä tumman harmaita. Sisiliskon poikaset kasvavat hurjaa vauhtia ja ne ovat nopeasti yli viiden senttimetrin mittaisia. Sukukypsyys saavutetaan neljäntenä kesänä.

Naarailla häntä lähtee suippenemaan tasaisesti heti takajaloista, mutta koiraalla takajalkojen jälkeen on molemminpuolin pullistumat, joiden jälkeen vasta alkaa häntä. Koirasta katsomalla voi helposti siis päätellä mistä kohtaa se katkaisisi häntänsä, mikäli vaaratilanne tulisi sen eteen. Koiraalla myös pää levenee niskan kohdalta, kun taas naaraalla pää jatkuu samanlevyisenä ja suippenee vasta leuan alusta. Sisiliskon kaula on yleensä vaalea tai sinertävä.

Muut kuvat:
Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:



Eila Heinon kuvat:
Klikkaamalla kuvaa saat sen suurempaan kokoon:



Keskustele artikkelin aiheesta muiden kanssa --->

Artikkeli: Luonnossa.net.
Kuvat: Copyright: Janne Tolonen ja Eila Heino, Milja Keskinen ja Sanna Saarinen.

Copyright © Luonnossa.net. All rights reserved.

Etusivulle | Sivun alkuun | Foorumiin